29. marraskuuta 2011

Paluu arkeen

Viime viikolla ei oikein ollut intoa kirjoitella. Toissaviikon jutustelut lääkärin kanssa polven toipumisesta hieman masensivat ja vetivät mielialan alakuloiseksi. Polven paraneminen kyllä sujuu, mutta ei ihan odotetulla nopeudella. Sen verran paljon korjailua ja jyrsimistä tuolla polvessa jouduttiin tekemään, että parantuminen on hieman hitaampaa. Toisaalta nyt pitäisi polven toimia paremmin kun kipua aiheuttavat ja liikettä rajoittavat jutut on korjattu. Katsotaan nyt sitten miten tämä etenee.

Eilen olin ensimmäisen päivän töissä sairasloman jälkeen. Kävely sujuu jokseenkin normaalisti ja ongelmia ei sen enempää ole jos saan nostaa jalkaa ylös tarpeen vaatiessa. Töissä ei sitä ihan pysty tekemään ja jalkahan sitten turpoaa ja kipeytyy. On mulla kyllä jakkara jonka päälle saan jalkaa ylös, mutta työasento ei ole sitten kovin hyvä kun ylimääräistä tilaa ei työpisteessä liiemmin ole. Vaikka välillä nousen kävelemään niin tuntuu, että pohjekin turpoaa ja jalka puutuu.. Ei mitään kovin mielekästä mutta tästä se pikkuhiljaa lähtee.
Koirat saan onneksi lenkitettyä jo ihan kiitettävän matkan, mutta sen jälkeen tartteekin jo päästä nostamaan jalkaa ylös. Siinä sitten köllötellään lopuilta eikä kyllä kovin paljoa tee mieli olla pystyssä. Tylsää sinänsä kun nyt voisi jo jotain muutakin puuhastella, mutta polvi on niin turvoksissa ja jäykähkö ettei sen kanssa paljoa pysty eikä suoraan sanottuna viitsi. No, jospa tämä ei kestäisi pitkään ja pikku hiljaa voisi jo ajatella treeneissäkin käväisyä. Siis ihan vain katsomassa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti