Syksy on tullut

Ilmat alkavat olla jo kohtalaisen vilpoisia aamuisilla lenkeillä. Vettäkin on riittänyt tälle viikolle jo ihan tarpeeksi, joten toivottavasti nyt viikonloppuna olisi hieman aurinkoa näkyvissä. Tänään tosin aurinko paistoi ja on ollut muutenkin todella mahtava keli, eikä ole satanut vettä. =)
Onkohan tämä syysmasennusta tai jotain sinne päin... Jonkin aikaa on ollut sellainen olo ettei oikein mikään jaksaisi kiinnostaa eikä mitään huvita tehdä. Ja jatkuvasti väsyttää. Nyt kait pitäisi saada mieli nollattua. Päivityksetkin ovat taas kerran jääneet tekemättä vaikka niin päätin että nyt ryhdistäydyn ja kirjoittelen ahkerasti kuulumisia ja tapahtumia. No, eihän tässä ole kuin muutamia päiviä kulunut, enemmänkin voisi olla kun ei ole vaan jaksanut avata konetta iltaisin. Tässä kuitenkin taasen menneen viikon juttuja..

Tiistaina Sirun kanssa oli meidän ryhmän kauden viimeiset treenit. Todella mukavat olivatkin sillä niistä jäi mulle loistava fiilis. Mahtavat treenikaverit ja upeat kouluttajat! Miten sen parempaa voisi toivoa!
Sirun kanssa oli hieman ongelmia kepeillä kun ajauduin liian lähelle yrittäessäni valssilla kääntää Sirun putkelle. Liian lähelle keppejä liikkuessani Siru oikaisi viimeiset kepit, mutta kun pidin hieman enemmän etäisyyttä ja ja liikuin hieman kauemmas kepeistä niin Siru pujotteli kepit hienosti ja vauhdikkaasti loppuun. Eli nyt pitää muistaa riittävä etäisyys kepeillä. Kontaktit onnistuivat jälleen loistavasti ja Siru haki todella hienosti takaakierrolle. Sivuirtoamista pitää harjoitella paljon, siinä pitää myös kiinnittää huomiota oman kropan suuntaukseen, että ohjaus on aina seuraavalle esteelle vaikka itse olisikin kauempana.
Kaikkiaan tosi mukavat treenit! Haikein mielin lähdin lämmittelylenkin jälkeen kotiin, sillä samalla porukalla ei ohjattuja treenejä näillä näkymin ole sillä talvitreeneissä on uudet ryhmät. Lämpimät Kiitokset loistaville kouluttajille, Mialle ja Pialle, kaikesta siitä tiedosta, avusta, vinkeistä, kotiläksyistä ja ennen kaikkea tsemppauksesta mitä olette meille kuluneen kevään, kesän ja alkusyksyn aikana antaneet! Ja kiitokset mahtaville treenikavereille! =D

Keskiviikkona olikin sitten lepopäivä. Vettä tuli aivan kaatamalla ja mielikin lähenteli yhtä harmaata ja lohdutonta.. Kävimme vesisateesta huolimatta pitkällä lenkillä ja sen jälkeen olinkin lähinnä sohvan kaveri..

Torstaina olikin sitten Sallyn viimeiset Evan vetämät treenit. Kyllä tuon pienen valkoisen kanssa on niin mahtavaa treenata! Kunhan ne kontaktit saadaan kuntoon niin Sallykin pääsee kisailemaan muillekin kuin vain hyppyradoille. Radassa oli mielenkiintoinen kohta: u -putki jonka takana kolme hyppyä kaarella. Kokeilimme ohjata hypyt putken takaa. Se osoittautuikin todella haastavaksi varsinkin kun sellaista leijeröintiä ei ole harjoiteltu. Sally meni kyllä ensimmäisen hypyn mutta ei toista eikä kolmatta. Muutaman yrityksen ja ensimmäisen hypyn jälkeisen palkkauksen jälkeen Sally suoritti kaksi hyppyä minun ohjatessa putken toiselta puolelta. Kolmas hyppy oli hieman liikaa tässä vaiheessa, joten ohjasin kerran hypyt putken samalta puolelta. Kepeille vienti oli jokseenkin haasteellinen. Sain Sallyn lähetettyä kepeille kun maltoin ohjata tarpeeksi kaukaa ja käänsin vartalon kepeille päin. Takaaleikkaus ja välistäveto onnistui kivasti parin yrityksen jälkeen. Haastava kohta, ainakin minulle, tehdä hypylle takaaleikkaus ja heti perään välistäveto. Välistävetokin onnistui kunhan maltoin ohjata Sallyn selkeästi enkä kiirehtinyt liian eteen. Kepeille tultiin toistamiseen suorasta putkesta joka oli keppien suuntaisesti. Hieman piti kiirettä mutta onnistui viimeisellä yrityksellä kun vältin plokkaamasta ensimmäisen välin. Kyllä tuo on ihan huippu pieni valkoinen pakkaus! < 3  Suuret kiitokset Evalle mukavasta ja loistavasta koulutuksesta! Meillä on ollut kivaa! ..ja Sallykin kiittää..

Seri-papparaisen kanssa on tehty hieman toko juttuja ihan vain tässä kotosalla. Kyllä tuossa papparaisessa löytyy virtaa ja intoa kun pääsee tekemään sellaista mitä osaa. Seuraamista olemme tehneet vain muutaman askeleen, mutta luoksetuloja pysäytyksellä ja muuta pientä kivaa on tullut tehtyä. Nyt kyllä tarttee kokeilla ruutuakin jossain vaiheessa kun ukkeli näyttää oikein intoutuvan. =) Jospa senkin vielä muistaisi..

Tänään on ollut mukava fiilis! =) En tiedä mistä lie johtuu, mutta tämä on ihanaa! Vaikkakin aamulla olisi ollut mieli vain jäädä peiton alle niin päivä on ollut oikeastaan ihan kiva. Ei siis ole mitään kummallista tapahtunut, mutta olen kait herännyt jostain puoli horroksesta... Ja sekin että on ihania ystäviä, Suur Kiitos heille!!

Treeniä ja vähän kisailua

Tiistain treeneissä oli mukava rata, jossa oli muutama haastava ja tarkkuutta vaativa kohta. Alussa piti kääntää koira kahden suht suoran hypyn jälkeen n. 90 astetta puomille. Pienellä vekillä ennen kolmatta hyppyä kääntö onnistui hyvin eikä koira valunut kauas puomista. Puomin jälkeen oli hyppy jolta tiukka kääntö putken kauempaan päähän. Tämä onnistui kivasti vartalon käännöllä, mutta valssilla oma liike suuntautui hieman väärään suuntaan ja Siru valui lähelle putken väärää päätä. Putkesta mentiin toisen putken kautta renkaalle, jolta hypylle takaakierrolla. Tämä hyppy oli hieman haastava sillä siitä oli jokseenkin hankala kulma kepeille. Kokeilin ensin pyörittää Sirun hypyn siivekkeen ympäri mutta, se oli hieman hidas ja silloin oma liike kepeille vientiin oli vaikea hahmottaa. Niistosokkarilla tuo takaa kierto olisi varmaan onnistunut paremmin mutta tuo kuvio ei ole niin luontainen kuin pyöritys. Siru haki kepeille kuitenkin hyvin hankalasta kulmasta huolimatta. Oikaisin hieman linjaa, joka helpotti kulmaa kepeille. Kontaktit toimivat erittäin hyvin, mutta niitä pitää vahvistaa paljon. Myös omaa liikkumista: valssia, persjättöä tms. ohjauskuviota kontaktin jälkeen niin, että koira pysyy kontaktilla.

Keskiviikkona mulla oli hieroja. Selkä ja hartiat olivat taas jumissa, vaikka edellisestä kerrasta ei ollutkaan kuin noin kolme viikkoa. Kumma kuinka sitä jännittää hartioita niin että olkapäät on korvissa. Olisipa mahdollista saada hieroja aina kun on tarve. Seuraava kerta jnoin neljän viikon päästä ja tilanne varmaan sama kuin keskiviikkona.

Torstaina oli sitten Sallyn vuoro treenailla. Mietin jo moneen kertaan, että mitähän mahtaa tulla kun Sallylla on valeraskaus oireet olleet sen verran voimakkaat että mammaliini vaan makoilee pedillään, valuttaa maitoa ja ärhentelee eikä tule edes portille vastaan kun tulen töistä kotiin. Seri on tietenkin onnelleinen kun saa nyt edemmän huomiota kun yksi on ns. poissa pelistä. Siis ainakin Serin mielestä. Pappahan on okein piristynyt!=D Treenit menivät kuitenkin hyvin ja Sally toimi aivan loistavasti. Treeniratana oli hyppäri, joten meidän ei tällä kertaa tarvinnut miettiä kontakteja tai niitä edeltävää ohjausta ja palkkausta. Alun välistäveto sujui todella hienosti ja kepeille Sally hakee tosi hyvin. Putkelta suoralla linjallaoli muuri ja pituus jonka jälkeen hypylle takaakierto. Oman liikkumisen ja pituudelle tekemäni takaaleiikkauksen piti olla juuri oikea aikainen jotta Sally kääntyi hypylle sopivassa kulmassa eikä jatkanut pituuden jälkeen suoraan. Seuraavana oli kolmen hypyn kuvio, jossa omat ohjaukset olivat jokseenkin sekaisin. Pituuden jälkeisen hypyn takaakierron jälkeen tein persjätön ja ohjasin Sallyn takaakierrolle suoraan enkä valssilla kierrättänyt lähemmän siivekkeen ympäri. Tämän hyppykuvion jälkeen oli jokseenkin suora hyppy, hyppy ja rengas. Ensimmäisellä kerralla tuolla suoralla oli käydä tosi hassusti. Mulla petti oikea jalka ja olin mennä päistikkaa nenälleni. Jotenkin onnistuin pysymäään pystyssä ja Sally meni jopa renkaankin vaikka itse toikkaroin ja heiluin kuin heinämies. Mutta onneksi ei käynyt pahasti. Tein treenin varovaisesti loppuun. Tuo suorakin onnistui kun otin alun varovaisesti. Renkaan jälkeen oli tiukka kääntö hypyn kautta putkeen, kaksi hyppyä välistävedolla lähellä viimeistä putken suuta, putki ja hyppy. Loppu kuvio meni ihan kivasti kun sain oman liikkeen suuntautumaan oikein. Jälleen mukavat treenit.

Perjantaina vietimme lepopäivää kera reippaan ja pitkän kävelylenkin mukavassa syys säässä. Lauantaina oli kisat Ojangossa Vantaalla ja osallistuimme Sirun ja Sallyn kanssa hyppärille ja Sirun kanssa epäviralliseen Piirimestaruusjoukkue kisaan. Sallyn kanssa rata onnsitui lähes täydellisesti viimeistä putken ylimääräistä kiertoa lukuunottamatta. Sally liikkui todella kuuliaisesti ja olisi varmaan mennyt vieläkin kovempaa jos ohjaaja eli minä olisi liikkunut reippaammin. Kolmanneksi viimeinen este oli putki jonne mentiin pimeästä kulmasta. Tarkoitukseni oli mennä ohjaamaan Sally suoraan putken suulle, mutta jotenkin onnistuin saamaan Sallyn kiertämään koko putken ja hetken jo luulin, että nyt mennään väärästä päästä sisälle, mutta onneksi Sally vain kiersi putken ja sujahti viimein oikeasta päästä sisään. Tuloksena siis nolla ja sijoitus taisi olla jotain 12/58.  Sirun kanssa alku onnistui hankalaa kepeille vientiä myöten hyvin. Kepeiltä piti sitten saada koira toisella puolella olevan putken kauempaan päähän ja kuinkas ollakaan oma liike ja vartalon suunta oli jälleen kerran kohti putken väärää päätä ja sinnehän Siru kuuliaisesti sujahti. Mutta muuten rata oli todella sujuvaa ja vauhdikasta menoa. Kylläpäs oli oikein super kivaa eilen radalla molempien tyttöjen kanssa. Tuollaisen fiiliksen kun saisi aina kisoihin päälle niin se olisi jotain aivan mahtavaa! =D
Sirun kanssa osallistuimme sitten vielä epäviralliseen Piirimestaruusjoukkue kisaan. Rata oli agirata ja siinä oli hieman samakaltainen kepeille vienti ja poistuminen kuin hyppyradalla. Kepeille asti kaikki menikin niinkuin olin suunnitellut, mutta kepeiltä ohjaus seuraavalle hypylle ei sitten onnistunutkaan niin helposti. Keinu oli keppien kanssa suorassa linjassa ja Siru oli jo menossa sinne suuntaan, mutta onneksi sain kuin sainkin käännettyä koiran hypylle. Tuosta pelastuksesta johtuen Siru kiersi hypyn taakse ja meinasi hypätä tuon hypyn väärin päin, mutta sain senkin pelastettua ja vedettyä Sirun oikealle puolelle hyppyä ja niin matka jatkui. Sain tehdä vielä yhden pelastuksen kun oma ohjaus putken jälkeen oli todella myöhässä ja Siru ampui putken jälkeiselle hypylle suoraan kun oma valssi ja ohjaus oli myöhässä. Pääsimme kuitenkin maaliin ja saimme tuloksen: kielto keppien jälkeiseltä hypyltä ja heman yliaikaa niistä pelasteluista, mutta tulos kuitenkin. Meisän seuran (AST) mini joukkue oli kisassa 5.  Mukava päivä vaikkakin kovin oli pitkä (n. 7,5 tuntia). Mutta mukavien ja hauskojen seurakavereiden kanssa kyllä jaksaa! =D

Tänään onkin ollut siivous (ja ompelu) päivä. Pyykkäystä, imurointia, tiskausta yms. Veljet kävivät lyhennyttämässä housuja ja hörppäsimme samalla kaffet. Ihanan raikas syksyinen päivä! Kävimme päivällä myös rennolla hölkkä lenkillä, vaikka tarkoitus oli tehdä reipas kävelylenkki. Kyllä teki hyvää kun tämän ruhon saa liikkeelle. =) Nyt vielä viimeiset pyykit kuivumaan ja Sallyn kanssa laatikko treeniä.

Visiitti Forssaan

Ajelimme tänään heti aamusta Sirun kanssa kisaamaan kahden startin verran Forssaan. Tuomarina kisoissa oli Leena Rantamäki-Lahtinen. Mukavia ratoja, sekä hyppy- että agilityrata.
Hyppyradalta tuloksena hyl. Siru lähti alusta tosi vauhdilla ja suhteellisen suoralla linjalla olevan kolmen hypyn jälkeen oli todella haastava kepeille vienti. Sirulla oli todella kova vauhti ja kun en ohjannut huolellisesti kepeille niin Siru painoi täysillä ekasta välistä läpi. Sain kuitenkkin korjattua tuon huolimattoman ohjauksen, mutta Siru jätti jostain syystä pari keppiväliä pujottelematta. Olin ilmeisesti itse ahnehtinut liian kauas eteen ja kun otin kepit sitten uudelleen niin Siru päätti mennä katsomaan ratahenkilöä eikä oikein tiennyt mitä tehdä. Minulla vain usko loppui kun eilen oli myös parilla ensimmäisellä radalla kummallista haahuilua. Kaappasin siis Sirun kainaloon ja käkävelin ulos radalta. Tähän pitää nyt saada muutos ja asenne kohdalleen! Siru ei vain tiennyt mitä tehdä ei sen kummempaa. Lataus on vaan niin suuri tuossa tilanteessa ja taisin nyt olla hieman väsähtänytkin tästä paahtamisesta, että jätin leikin kesken. Itku kyllä pääsi kun pettymys omaan suoritukseen purkautui. Toiselle radalle lähdin aivan erilaisella asenteella ja sieltä tulikin onnistuminen, Siru oli nyt hyvin kuulolla ja liikkuikin suhteellisen nopeasti. Hieman oli varmistelun makua ilmassa, mutta nolla tulos plakkarissa. =) Nyt kepeille vienti oli selkeä (ja myös helpompi) ja kontaktit onnistuivat hyvin. Hieman lisää nopeutta A:lle ja keinulle sekä myös pujotteluun niin kyllä se vauhtikin kasvaa. Ja Siruhan on niin nuori vielä, että kun varmuus ja kisakokemus lisääntyy niin vauhtiakin varmasti tulee hieman lisää.

Omassa asenteessa on nyt kyllä paljon parantamisen varaa!! Ja kaikki se odotus mitä kisojen alla onnistumisien osalta on, on kyllä nyt asettunut aivan liian korkealle. Nyt pitää katsoa peiliin ja miettiä juttu kokonaan uudelleen. Ja kun ei mene hyvin niin silti homman pitää olla kivaa yhdessä tekemistä. Koiran kanssa tässä tehdään juttuja ja Siruhan yrittää aina parhaansa ja on oikeasti hyvä!! Huiput pienet valkoiset! =D
Näitä asioita pohdiskeltiin myös eilen ekoissa omatoimitreeneissäkin, että tämän pitäisi olla kivaa niin treeneissä kuin kisoissakin... Tätä pohdiskelua ja itse tutkiskelua on nyt hyvä ja tarpeellista jatkaa...

Treenausta, kisoja ja flunssaa

Taas on aikaa vierähtänyt kun viimeksi olen pävityksiä tehnyt. Loman jälkeen töihin paluu on kummasti saanut iltaisin olon niin laiskaksi, että päivitykset ovat jääneet tekemättä. No, toisaalta olin viimeviikolla myös flunssan kourissa, joten silloin ei paljon jaksanut tietokoneen ääressä istuskella. Mutta tässä nyt parin viikon päivityksiä kerralla ja nyt yritän kyllä ryhdistäytyä ja laitella meidän kuulumisia hieman useammin.

viikko 35
Tiistaina oli Sirun treenit. Kepeille ohjaus treeneissä onnistuu jokseenkin hyvin ja Siru hakee itse kepit. Mä en saa liikaa höseltää kepeille lähetyksessä vaan koiran pitää antaa hakea kepit, turha sörkkiminen sotkee rytmin. Siru hakee myös pimeän putkikulman hienosti. Selkeällä ohjauksella ja oman vartalon oikealla suunnalla saadaan vahvistusta noille hankalille putkikulmille.
Treeniradassa oli suoran putken jälkeen neljän hypyn sarja, joista toiselle hypylle tein pakkovalssin, kolmannelle niiston + persjätön ja viimeiselle backlapin. Pakkovalssille pitää päästä ajoissa tai muuten koira tulee päälle. Niistosta voisin lähteä aikaisemmin liikkeelle, jotta pääsen koiran alta pois. Siru tulee kyllä hypyn yli perässä kun hyppy on selkeästi merkattu. Backlap onnistui nyt hyvin kun sitä edellisellä kerralla erikseen treenattiin. Tässä treenissä onnistuin myös takaaleikkauksessa. Siru kääntyi pituudelta tosi hyvin ja tiukasti. Nuo takaaleikkaukset on kuitenkin yllättävän hankalia, vaikka eihän ne toisaalta ole kuin koiran linjan ylitys koiran takaa. Mutta se ajoitus ja oma linja.. Sivu suunnassa irtoaminen on myös haasteellista. Siru kulkee aika lähellä tai pitää kyllä sen oman "hajuraon", mutta kun itse lähden liikkeelle sivusuuntaan tai koira pitäisi lähettää kauemmas sivusuunnassa niin eipäs Siru niin vaan irtoakaan. Katsoo kyllä esim. sivussa olevaa putkea, mutta kääntyy takaisin ja tulee lähelle. Näitä pitää harjoitella paljon ja palkata oikein, jotta koira osaisi ja luottaisi hakemaan niitä kauempiakin esteitä. Mukavat treenit ja ehdimme juuri sateen alta pois.
Tosin sitten jäähdyttelylenkillä tulikin kastuttua oikein kunnolla. Mikä saa aikuisen ihmisen laittamaan sadetakin muttei mukana olleita sadehousuja päälle kun vettä tulee kaatamalla! talsimme sitten aikamme siinä kaatosateesssa ja kun kosteutta oli vyötäröön asti niin käännyimme takaisin. Ei siinä auttanut muu kuin vaihtaa kuivat sadehousut kun lähti ajamaan kotiin. Koiratkin olivat läpi märkiä kun en viitsinyt laittaa sadetakkeja niillekään.. Sehän olikin sitten flunssan alku...
Keskiviikkona jouduin lähtemään töistä puolilta päivin kun olo oli aika kamala. Ääni ei juurikaan kulkenut ja kotiin päästessä kuume oli noussut. Olin kotona lepäilemässä pari päivää ja Sallyn torstain treenit saivat nyt jäädä. Perjantaina olimme kuitenkin epiksissä/seuramestiksissä ja osallistuin Sirun kanssa kisaan. Sijoituimme seuranmestaruuskisoissa kolmanneksi vaikkei rata kovin kummoisesti mennytkään. Keinun jälkeen Siru kävi moikkaamassa ratahenkilöä kun hän oli sopivasti suoralla linjalla keinun jälkeen. No, pikkuisen oli minullakin tekemistä ja liikkuminen hieman hankalaa. Ei olisi pitänyt vielä perjantaina rehkiä.

Viikonloppuna olimmekin sitten kisaamassa. Kovin järkevää se ei varmaankaan vielä flunssan kourissa ollut, mutta minkäs luonnolleen mahtaa. Kun ollaan ilmoittauduttu niin silloin mennään. Lauantaina 3.9. oli SyysSkabat Purinalla: Tuomarina oli kroatialainen Zeljko Gora  ja Seppo Savikko. Mielenkiintoisia pyörityksiä nuo radat, mutta ei Kuitenkaan mitään ylivoimaisen vaikeita. Tuloksellisesti tuo lauantai ei ollut kovin kummoinen: kolme hyllyä. Mutta paljon tuli tehtyä tärkeitä huomioita omasta ohjaamisesta. Oma rintamasuunta oli kahdella radalla aivan väärään suuntaan (putekn väärään päähän suunnattuna) ja Siruhan meni vauhdilla putkeen jonne oma kroppa osoitti. Myös selkeä ohjaus ja oma liike pitää pysyä koko ajan päällä. Radoilla oli kuitenkin paljon myös onnistuneita kohtia joista saan olla todella tyytyväinen. Hieno pieni koira! =D


Sunnuntaina 4.9. ajelimme kisaamaan Janakkalaan. Tuomarian oli Johanna Nyberg. Ensimmäiseltä radalta saimme 0-tuloksen vaikkei sekään kovin vauhdikasta menoa ollut. Siru tuntui taas ensimmäisellä radalla jotenkin tahmealta. Toinen rata oli aika kamalaa ohjausvirheiden pelastelua ja koiran kalastelua oikeille esteille, siitä siis hieman yliaikaa, vaikka muuten nolla rata. Kolmannelta radalta (hyppäri) saimmekin sitten 10 kepeiltä kun ohjasin huolimattomasti ja korjasin myös huolimattomasti. Tuohon keppi sählinkiin kuluikin sitten rutkasti aikaa, mutta suoritimme radan kuitenkin loppuun. Sallyn kanssa menimme myös tuon hyppyradan tai siis yritimme mennä. Slly lähti alusta hyvällä vauhdilla, muta sitten
kepeillä tuli taas virhe ja olin jotenkin itse niin puhki, että oli parempi juosta kokonaan pois radalta. Tuloksena siis hyl. Täytyy kyllä sanoa, että tuon viikonlopun jälkeen olin sunnuntaina illalla aivan poikki, ihmekkös tuo kun puolikuntoisena yrittää urheilla.

Uusi viikko alkaa..
Maanantaina ei onneksi ollut mitään erikoista ohjelmaa paitsi,että kävimme kyläilemässä vanhempien luona. Maukasta ruokaa ja mukavaa jutustelua. =)

Tiistaina 6.9. oli Sirun treenit. Teemana olikin meille sopiva sivuirtoaminen. Tämä osoittautui jälleen todella haastavaksi. Harjoitteessa piti ohjata koira puomin toisella puolella olevan hypyn kautta putkeen. Tarkoitus siis oli ettei puomin toiselle puolelle mennä vaan, että puomi jää ohjaajan ja koiran väliin. Siru ei aluksi irronnut edes tuolle hypylle vaan minun piti saattaa Siru hypylle asti. Palkkasimme koiraa ensin heti hypyn jälkeen, itse jäin siis puomin toiselle puolelle. Ja kun tämä onnistui niin sitten palkka tuli putken suulta. Muutaman kerran jälkeen sain Sirun hypyn kautta putkeen. Toisessa pätkässä koira lähetettiin hypyn kautta suoraan putkeen joka meni puomin ali toiselle puolelle ja siitä hypylle. Tämä ohjaus onnistui hienosti. Kun oma vauhti pysyi tasaisena ja eteenpäin (hypyn suuntaan) niin siru haki putkelta hypylle tosi hienosti vaikka itse olin puomin toisella puolella. Tänään onnistui myös takaaleikkaus kepeille. Aivan superia! Superit treenit, Kiitos Pia! =D

Keskiviikkona olikin lepopäivä ja torstaina Sallyn treeneissä tehtiin hienoja takaakiertoja ja leijeröintejä putkelta putkelle. Kontakteja ei tehty edellenkään. Kepeille lähetykset onnistui hienosti, mutta omat valssit on edelleenkin myöhässä. Valssit pitäisi olla tehtyjä kun koira laskeutuu hypyltä. Vaikea ajoitus tai kömpelö ohjaaja. Takaakierrot onnistui hienosti, mutta heman aikaisemmin saisin liikkua pois alta. Myös kuljetuksissa ohjaus pitäisi olla selkeä ettei Sally hae hypyn taakse. Takaaleikkauksissa kiinnitettävä huomiota omaan linjaan. Jos haluan koiran kääntyvän todella tiukasti, leikkaus pitää tehdä tiukasti lähellä estettä. Jos taas haluan koiran kääntyvän loivasti pitää leikkaus tehdä aika kaukana esteestä. Mukavat ja vauhdikkaat treenit!

Tänään lauantaina olimme Sirun kanssa kisaamassa Ojangossa HSKHn kisoissa. Nyt en tiedä mistä johtuu, mutta Siru oli aivan levoton ja omituinen kahdessa ekassa kisassa. Koira ei ollut ollenkaan kuulolla ja pälyili ja haahuili vähän minne sattuu. Ekalla radalla kepeillä tuli kaksi kieltoa kun Sirulla ei ollut aikomustakaan mennä kepeille vaan kaarratteli keppien vieressä. Toisella radalla oli hieman sama juttu. Siru lähti hypyltä putkeen joka ei ollut oikeastaan edes linjalla. Putken jälkeen yritin vielä saada Sirun takaa kiertoon ja siitä hypylle, mutta pikkuisella oli jotenkin tekeminen hakusessa joten suuntasimme kaveri kainalossa ulos radalta. Tämä on enimmäinen kerta kun Sirulla on jotenkin systeemit sekaisin. En oikein ymmärrä mitä niillä kahdella ensimmäisellä radalla tapahtui. Kolmannella päätin ottaa koiran kunnolla matkaan ja niinhän tuo pieni valkoinen toimi jälleen niinkuin normaalisti on kisoissa ja treeneissä toiminut. Kontaktiteivät kyllä olleet sellaiset kuin olisi pitänyt, mutta itse vapautin Sirun aikaisemmin kontaktilta joten totaali pysähtyminen jäi tekemättä. Mutta saimme suoritettua radan kunnialla vaikkei se tiukassa otteessa vietynä mikään huippu vauhtinen ollutkaan, mutta nolla kuitenkin. Minulle tuo tulos oli nyt plussaa sillä olin niin tyytyväinen että Siru oli kuulolla eikä lähtenyt haahuilemaan omia juttuja.
Nyt pitää varmaan miettiä tuota kummallisen käytöksen syytä: olisikohan syytä varata aika fyssarille, ihan varmuuden vuoksi. 

Tänään on vielä illalla omatoimi treenit Sporttiksella ja huomenna suuntaamme koko lauman kanssa auton kukonlaulun aikaan kohti Forssaa ja kisoja... Pappakin siis pääsee taas matkailemaan seuraherran ominaisuudessa.