Myrskyä ja mennyttä vuotta..

Varsin "talvinen" keli, ei lumen hitustakaan ja kaamea myrsky, ihan kuin olisi syksy! Pihan isot puut onneksi ovat pysyneet pystyssä ja sähkökatkoja ei ole ollut. Ainoa miinuspuoli on, että vesi on ollut poikki alkuiltapäivästä lähtien. Vesilaitoksella, tarkemmin ottaen vedenottamolla, on ollut sähkökatkos joka jatkuu edelleen ja ennen kuin siellä sähkö pelaa niin tiedä koska saadaan vettä.. Onneksi tajusin varata koirille juomavettä! Itse kyllä pärjää, mutta jos kaikki vesi olisi loppu niin ei auttaisi kun lähteä kauppaan... Hyvä, että vedenjakeluauto on järjestetty nyt illaksi tuohon keskustaan ja onneksi tämä ei sattunut jouluaattona!

Nyt on sitten joulu vietetty ja vuoden viimeinen viikko alkamassa. Miten nopeasti tämä vuosi onkaan mennyt! Pitää oikein mietiskellä mitä kaikkea on tapahtunut. Yksi iloinen asia on kyllä, että kaikki koirat ovat terveitä! =)
Serikin on ihan oma iloinen itsensä vaikka ikä alkaakin jollain tavalla jo näkyä tuossa koirassa. Yksi juttu on ettei Seriä juurikaan pysty enää nyppimään. Aikaisemmin tuo koira on seisonut paikallaan niin kiltitsti ja trimmaus on sujunut vauhdilla ja helposti. Nyt ei karvoja juurikaan saa nypittyä, sillä Seri kiemurtelee, inisee ja ulvahtelee. Ja murisee hampaat irvissä ja tarvittaessa antaa kyllä hammasta. Ilmeisesti nyppiminen tekee nyt kipeää kun käytös on jotain aivan muuta kuin vielä pari vuotta sitten..
Sirun kanssa olemme edenneet huimaa vauhtia agilityn saralla. Alkuvuoden rauhallisen kisatahdin jälkeen otimme kesällä ja syksyllä huikean kisarupeaman ja suoriuduimme kiitettävästi ykkösistä kolmosiin ja yhtä nollaa vaille sm-kisavalmiuteen. Kyllä tuo on niin huippu ihana pieni koira! Hyvin on pikkuisen kroppa kestänyt kunnossa, vaikka aika rankka oli tuo syksy. Pyörähdimme myös näytillä terrieri näyttelyssä jossa Siru sai Hyvän arvostelun. Tiedän ettei tuo pieni valkoinen olekaan täydellinen rotunsa edustaja, mutta minulle se on kuitenkin yksi kolmesta mahtavasta ja ihanasta koirasta. Ei se ulkonäkö ole pääasia! =)
Sallyn kanssa kisailimme tänävuonna hieman vähemmän ja olemme yrittäneet keskittyä enemmän ja vähemmän kontaktien treenaamiseen. Aloitimme vielä kertaalleen harjoittelun aivan alusta. Jospa vielä onnistuisimme saamaan nuo kontaktiesteet kuntoon ja pääsisimme hyvillä ja varmoin mielein kisailemaan ainakin vielä ensi vuonna. Kovin montaa aktiivista kisavuotta ei Sallylla ole enää edessä kun ikää alkaa sen verran rouvalla olemaan. Mutta ehkä parisen vuotta vielä, se jää nähtäväksi.
Itsellä on ollut enemmän ja vähemmän mukavaa ja vähemmän mukavaa juttua tämän vuoden aikana. Onneksi tuo polvioperaatio kuitenkin osoittautui pelättyä helpommaksi tai ettei vahingot polvessa olleetkaan niin vakavia kuin ensin pelkäsin. Nyt polvikin alkaa olla jo niin hyvässä kunnossa, että treenaaminenkin onnistuu jo suht hyvin. Tosin oma kunto ja muutenkin kroppa on kyllä kärsinyt tekemättömyydestä ja laiskuudesta tämän vuoden aikana!  Niinpä olenkin nyt ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloitan säännöllisen kunnon kohotuksen jumpan ja muun treenauksen merkeissä. Se onkin jo varmistettu kun jumppa on järjestetty ja salille olisi tarkoitus mennä vähintään kerran viikossa ennen työpäivää. No, nyt vielä viime puristus tälle vuodelle ja sitten tervetuloa vuosi 2012! =)

Rauhallista Joulun aikaa!

Nyt on viimein aika rauhoittua kaiken tämän hulinan ja tapahtumarikkaan vuoden viimeisille päiville. On hyvä levätä muutama päivä ja nauttia hyvästä ruuasta ja läheisien seurasta.

Vaikka ulkona ei täällä etelässä juuri jouluiselta näytä: vettä sataa, mittari näyttää plussan puolella ja ne vähäisetkin valkeat rippeet hupenevat vauhdilla, kaikesta siitä huolimatta, tunnelmallista Joulua!

Tilanne katsaus

Viime viikko olikin aika kiireinen kaiken jouluvalmistelun yms. osalta. Treenit jäivät Sirun kanssa väliin kun keskiviikkona kävin kuuntelemassa uudistuneen ammattitutkinnon perusteista. Linja jota olin ajatellut (ja itse asiassa hainkin sinne) osoittautui omien työtehtävien osalta hieman haasteellisemmaksi ja hankalammaksi järjestää kuin olin ajatellut. Tuo koulu taitaa nyt jäädä minun osalta, vaikka valinta osuisikin kohdalle. Kyllä niitä vielä löytyy muitakin vaihtoehtoja ja kun se ei heti tuntunut hyvältä ajatukselta niin miksi lähteä väkisin opiskelemaan. Katsotaan nyt mitä tässä uusi vuosi tuo tullessaan kun on jo toisen suuntaisia juttuja edessäpäin...

Lauantaina kävimme Sirun kanssa kokeilemassa polven kuntoa Hyvinkäällä kisoissa. Kaksi starttia oli ihan maksimi ja vaikka polvi kesti hyvin niin videolta näkee ettei liikkuminen kovin kummoista ole, varsinaista sipsuttelua kuin olisin jossain kevät tanssiaisissa. Mutta kivaa oli ja vaikka tuloksena oli agi radalta 0,49 sekunttia yliaikaa ja hyppäriltä sitten 5 kepeiltä niin olen kyllä huisin tyytyväinen suoriutumiseen. Kun ei odotuksia ollut muutakuin pystyssä pysymisen ja jonkinlaisen liikkumisen osalta niin kaksi rataa, joissa tuli pyörittyä muutama suhteellisen laaja liikkeinen valssi, sujui ihan mukavasti. Ja kyllä tuo pieni koira on niin liikuttava kun se yrittää painaltaa niin tosissaan ja kun ohjaaja ei ole ihan kartalla niin pelastuksiakin tuli roppa kaupalla. Hieman harmittaa ja mietityttää kun Siru liukasteli pariin otteeseen ensimmäisellä radalla aika hurjasti, että ei taida meillä ainakaan hetkeen suuntautua kisareissuja tuonne suunnalle Toki myöhässä oleva ohjaus varmaan vaikutti osittain luikasteluun, mutta turhan riskaa peliä koiran kannalta. Harmillista, sillä olen tykännyt käydä tuolla kisaamassa ja muutenkin kisat siellä ovat aina sujuneet mutkattomasti.

Illalla olimme Sallyn kanssa treenailemassa hallilla. Kaameaan räntä/vesisateeseen ensin lämmittelylenkille ja sen jälkeen silti tuntui ettei lämmittelyä olisi tehtykään, ainakaan omalta osalta, kun ilma oli niin kalsea ja tuulinen. Onneksi hallissa on lämmintä sen 10 astetta, joten siellä ei tarvinnut palella. Aivan älyttömän hyvä treeni Sallyn kanssa. Vauhtia oli niin valtavasti etten muista, koska tuo koira olisi liikkunut niin kovaa. Tauko on tehnyt kait ihan hyvää! =) Kun oma liikkuminen käy puoliteholla niin on aivan mahtava huomata kuinka paljon varmemmin Sallya voi ohjata kauempaa. Pääsin tekemään valsseja ajoissa ja suuntaamaan omaa liikettä oikeaan suuntaan tarpeeksi ajoissa. Nyt ohjaus oli todella selkeää ja juuri sinne mihin koiran halusin liikkuvan. Ihana ja aivan huippu tuo Sally! Kiitokset myös Hanskille ohjeista ja avusta palkkaamisessa. =D
Ja se kontakti A:lla, kertaakaan Sally ei kertaakaan kyseenalaistanut mitä pitää tehdä vaan jäi kauniisti odottamaan oikeaan paikkaan vapautusta! Huisia! Alkuvuodesta sitten epiksiin palkkaamaan ja vahvistamaan kisatilannetta!

Joulun odotusta

Eilen illalla paistoimme tämän vuoden ensimmäiset piparkakut. Aivan ihana jouluinen tuoksu! Kynttilät ja kyntteliköt paloivat ikkunalla ja jotenkin tuli sellainen haikea mieli kun muistelin jouluja, joita vietettiin lapsena isovanhempien luona. Silloin oli paljon lunta ja kovat pakkaset, nyt vain pimeää ja lumetonta. No, olihan tuossa jo pari viimeistä talvea kovin lumista joten onko valkeaa joulua odotettavissa tänä vuonna. Toivottavasti kyllä, mutta se nähdään sitten parin viikon kuluttua.

Innostuin leipomisesta sen verran, että tein ihka ensimmäiset omat pikkuiset piparkakkutalot. Ajattelin, että  teen vain pienet tontunmökit niin kokoaminen on helpompaa kuin isomman talon. Eipä ollutkaan, sellaista pientä näpertämistä se kokoaminen ja koristelu. Todennäköisesti olisin päässyt paljon helpommalla tai ainakin olisi varmaan ollut helpompaa aloittaa hieman suuremmasta, sillä aikaa näiden kahden talon +pellillisen pipareita tekemiseen meni yhteensä noin kolmisen tuntia.
Tässä nyt hieman joulunalustunnelmaa näiden pikkuisten (aloittelijan) tontunmökkien kera.

Aluksi minulla oli kolme kovin aktiivista apulaista keittiössä pyörimässä. Tuntui, että valkoisia karvojakin on joka paikassa ja loppuen lopuksi valkoiset kaverukset oli pakko hätistellä keittiöstä ettei leipomuksissa olisi kamalasti koirankarvoja tomusokerin ja koristelun lisäksi. Vielä olisi tarkoitus tehdä pari tuollaista pikkuruista mökkiä lisää ja jospa niistä tulisi sellaisia, jotka voisi antaa vaikkapa ystävälle lahjaksi. =) 

Mukavaa joulun odotusta!

Varovainen alku

Onpas taas aikaa vierähtänyt viimeisestä päivityksestä!
Viimeviikon lauantaina olimme sitten ensimmäisen kerran polven operoinnin jälkeen kokeilemassa treenaamista hallilla. Ehkä innostuin hieman liikaa, sillä polvi oireili ja toipui tuosta ensimmäisestä treenikerrasta kaksi päivää! Suoraan juokseminen ei tuottanut ongelmia, pysähtymiset, tiukat käännökset tai muut äkkinäiset liikkeet olivat kyllä silkka mahdottomuus. Putkeen ohjaaminen ja siitä nopea kääntyminen ei oikein onnistunut. Piti tehdä pieni lenkki jotta pystyin kääntymään ja jatkamaan treeniä. Mutta aivan super kivat treenit hyvässä seurassa, joten pienent haasteet liikkumisessa ei todellakaan haitannut. Siru ja Sally toimivat kumpikin todella loistavasti. Kunhan vaan Sallyn kontaktit olisivat kunnossa niin päästäisi sitten kevään puolella kisailemaan.

Maanantaina 5.12. oli Sirun fyssa. Kuinka tuo pieni koira voi olla niin haastava hoidettava..!? Olisiko jotenkin hermostunut ja levoton pieni koira kun ei malttaisi millään rentoutua. Ei ole kuitenkaan ensimmäisiä kertoja kun olemme samassa paikassa hoidettavana, joten siitäkään se ei voi johtua. Saimme jälleen lisää jumppa ohjeita. Sirulla on oikea puoli hieman jäykkä, joten seuraava hoitokerta onkin jo tammikuun puolessa välissä. Toivottavasti nuo lisäykset jumppaan tuottavat tulosta.

Tiistaina olimmekin sitten itsenäisyyspäivän kunniaksi aamusella jälleen treenaamassa. Teimme Sallyn kanssa kontaktitreeniä ensin laatikolla ja sitten kontakteilla. Siis aivan super hienoa! Aivan loistavat ja lähes täydelliset kontaktit! Sally tuli vauhdilla kontaktille ja lätkäisi tassut maahan ja pysyi siinä niin kauan kunnes annoin vapautus käskyn! Olen nyt niin innoissani etten malttaisi odottaa kisaamista. Treenaamme kuitenkin vielä jonkin aikaa ennen kuin siirrämme suorituksen kisoihin. Ensin olisi hyvä varmaan käydä epiksissä, jossa pääsisin palkkaamaan oikeasta suorituksesta. Papparainenkin pääsi hallilla vähän treenaamaan. Teimme muutaman toko liikkeen hallissa ja treenien jälkeen kävimme verryttelylenkillä ja Sally ja Seri saivat kirmailla vapaana Vinskin kanssa. Siru köpötteli tällä kertaa hihnassa fyssarihoidon jälkeen. Iltapäivällä kävimme veljeni kanssa vaarin ja mummin luona vierailulla. Täytyy myöntää, että on todella kunnioitettava ikä kun vaari on jo yli yhdeksänkymmentä ja mummikin yli kahdeksankymmenenviiden. Itsenäisyyspäivä on yksi niistä päivistä jolloin on erityisen tärkeää muistaa näitä Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleita ja toki kaikkia muitakin läheisiä.

Keskiviikkona olikin sitten ensimmäiset "viralliset" treenit tauon jälkeen. Että olikin mukavaa ja meni muuten todella hyvin. Vaikkei pästykään rataa lopuun asti niin olen todella tyytyväinen ja iloinen niistä treeneistä! Rata oli juuri kuin meitä varten suunniteltu. Tosin pientä haastetta oli kun ei juoksu vauhti ole ihan huipussaan, nopeat käännökkset ei oikein luonnistuneet eikä polvi meinannut joka kohdassa pitää, mutta aivan mahtavaa! Siru toimi loistavasti ja tuntui kuin olisi ollut uusi koira hyppysissä. Ilmeisesti tauko on tehnyt hyvää myös Sirulle. Nyt on taas uutta intoa molemmilla. =)