Tässä on viimeisen päivityksen jälkeen tapahtunut enemmän ja vähemmän mukavia asioita. Niitä en halua alkaa sen enmpää ruotimaan kuin todeta, että rakas isoäitimme, Mummimme, on siirtynyt ajassa tuonne toiselle puolelle. Vaikka se kuinka kipeältä tuntuukin ja suru on suunnaton, oli se mummille varmasti helpotus. Pitkään hän oli sänkypotilaana eikä päässyt itse liikkumaan eikä oikeastaan liikkumaan ollenkaan. Mummi laskettiin eilen haudan lepoon ja tilaisuus oli todella kaunis ja lämmin. Paikalla olivat vain kaikista lähimmät sukulaiset eikä mummi mitään suuria olisi varmasti halunnutkaan.
Murheellista mutta väistämätöntä...
Muuten tämä oma touhu jatkuu jokseenkin samaa rataa kuin ennenkin. Arkena yritetään töissä, keskiviikkoisin illalla treeneisssä jne....
Sallyn kanssa käytiin kisailemassa tuossa viikko takaperin Kirkkonummella, tuomarina Anne Viitanen ja Kari Jalonen. Todella mielenkiintoiset ja haastavat radat. Ei mitään ylitsepääsemättömiä kohtia, mutta aikamoista kieputusta ja vispaamista. Muuten radat meni ihan hyvin paitsi yksi puomin alastulokontakti meni läpi kun oma ohjaus oli huolimatona ja hätäistä. Samanlainen tilanne kuin helmikuun kisoissa. Haastava lähtö puomilta enkä itse siis liikkunut tarpeeksi pitkälle, joten Sally ampaisi komean loikan ja sinkosi väärälle esteelle siis putkeen hypyn sijaan. Tuloksista ei kovin paljon kerottavaa kolmen hyllyn osalta, mutta ihan mukavaa menoa ja vauhtia tosiaan näyttäisi tulleen operoinnin jälkeen hieman lisää. Se näkyy mm. lähdöissä kun Sally ei malta odottaa lupaa vaan ryökäle lähtee omia aikojaan. Onneksi sain sen osalta kasattua oman homman, vaikka olisi kyllä varmaan pitänyt kantaa tuo pieni valkoinen autoon siitä hyvästä.Viimeinen rata oli ihan mukava, mutta itsellä tuli totaalinen black out: unohdin siis radan. Sain kasattua ajatukset, mutta ohjausvirheestä sitten toiseksi viimeinen hyppy jäi suorittamatta ja tulokseksi hylly. Nuo kisat ei olosuhteiden osalta olleet ehkä ihan järkevään aikaan, mutta kun olin ilmoittautunut niin en sitten jättänyt väliin. Oma mieliala ei ehkä ollut kisatilanteeseen paras mahdollinen, mutta onpas tuollainenkin nyt tullut koettua.
Toivottavasti kevään myötä aurinko alkaa paistaa myös täällä sisällä päin....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti