Viime viikon lauantaina kävimme Sirun kanssa fyssari Tanjan luona hoidossa. Sirulla ei ollut mitään todella hälyyttävää, normaalit jumit lantion etupuolella ja hieman pahempi jumi vasemman puolen selkälihaksessa 11. nikaman kohdilla. Juteltin siinä myös Sirun tulevaisuuden näkymistä. Eli kyselin miten operoitu jalka ja epätasapainoisuus vaikuttavat tulevaisuudessa ja onko agilitylla vakavia vaikutuksia Sirun niveliin jne. Kyllä siinä tuli esille sellaisia asioita, jotka laittoivat miettimään tulevaa. Jatkaako vai ei.. siinä suurin kysymys!
Mitään varmuutta siitä ei ole onko harrastuksella radikaalisti pahentavia vaikutuksia, mutta tottakai epätasapaino rasittaa niveliä sekä rankaa yleensä eikä meillä mistään kevyimmästä harrastuksesta ole kuitenkaan kyse. Onneksi Siru on pienikokoinen, kevyt ja hyvässä lihaskunnossa oleva koira, joten painon takia ei tarvitse olla huolissaan paitsi ettei tuo pieni tuosta enää laihdu. On taas sen verran kuivassa kunnossa, vaikka ruokaa saa enemmän kuin aikaisemmin. Olisiko kenties kylmällä jaksolla vaikutusta energian kulutukseen. Nyt pidämme ulkona takkia säällä kuin säällä, jottei viima ainakaan vaikuta lihasten kireyteen. Jatkossa vielä säännöllisempää jumppaa ja huolelliset lihashuollot treenien ja kisojen jälkeen. Ja säännöllinen fyssari. Siinä ne avaimet, joita Sirun kanssa jatkossa pidetään käsissä riippuen harrastetaanko lajia vai ei.
Kävimme kuitenkin viikolla tuuraamassa treeneissä. Ei tosin kovin hyvällä menestyksellä, johtuen varmaan omasta mielialasta, joka oli hieman maassa kaiken sen pohdinnan ja harmituksen jäljiltä. Itkukaan ei ollut kaukana kun tuntui ettei mikään onnistu. Pari kohtaa sujui lopulta, vaikkei kovin hyvää mieltä loppuen lopuksi omasta suorituksesta jäänyt. Siru oli kyllä loistava ja teki hienosti töitä. Olin ilmoittanut Sirun Hyvinkäälle Jaun kisoihin kahteen starttiin, joten jostain oli saatava hieman tsemppiä.
Perjantaina olin kyläilemässä hyvän ystäväni Marikan luona ja nuuskuttelemassa pentusen tuoksua. Aivn suloinen pieni bc:n alku. Oli niin mukavaa ja antoisaa tavata ja jutella kaikenlaisista asioista rauhassa ajan kanssa. Paljon tuli pohdittua niin lajiin liittyvä asioita kuin elämän muitakin kuvioita. Niin hyvillä ja rauhallisin mielin ajelin kotiin ja jotenkin sain jo illalla psyykattua itseäni lauantain koitokseen.
Eilen aamulla sitten totesin, että hitsi me ollaan hyviä ja onnistutaan tänään. Juttelin myös Sirulle paljon eilen aamulla ja se varmaan auttoi omaa pääkoppaa. Hyvällä fiiliksellä ja pienellä "sotaisalla" asenteella ajeltiin koko lauman kanssa kohti Hyvinkäätä ja edelleen mielessä pyöri vain ajatukset, että tänään mennään tarkasti ja me ollaan hyviä ja osataan ne jutut. En tiedä auttoiko se, mutta teimme kaksi meille loisto suoritusta ja saimme siis tupla nollan ja sijoituksetkin olivat ihan hyviä meille eli 6. ja 5. Ei meillä kärkisijoille vauhdin osalta ole mitään asiaa, sillä jäimme nytkin voittajasta sellaisen 5 sekuntia, mutta meille se oli oikein loistavaa vauhtia. Etenemätkin olivat 3,91 m/s (hyppäri) ja 3,77m/s (agirata) eli aivan hyvää vauhtia mennään. Kunhan kesä ja lämpimät kelit tulevat niin voipi olla, että hieman vielä vauhtia löytyisi lisää, saa nähdä. Ehkäpä me vielä tämän kesän katsomme ja mietimme sitten jatkoa.
Ensiviikolla tuuraamme taas treeneissä, se taitaa ollakin sitten viimeinen mahdollisuus nyt keväällä ohjattuihin treeneihin kun koulua on sitten toukokuun puoleen väliin asti ma, ke ja to illat, joten ei mahdollistuutta sisätreeneihin. Mutta nyt siis ensi kesän sm-tuloksista puuttu yksi nollatulos. Ehkäpä se on mahdollista saavuttaa ja pääsemme jälleen kokemaan sen fiiliksen kisoissa. Siellä on niin mahtava tunnelma ja kun ne nyt kerran ovat tuossa naapurissa, n. 1,5 kilometrin päässä, niin mikäs sen mukavampaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti