Ihanaa olla taas ihmisten ilmoilla! Viime perjantaina alkanut kamala kuumetauti alkaa viimein olla voitettu! Palelin perjantaina töissä lähes koko päivän ja illalla nousikin sitten korkea kuume. Viikonloppu meni peiton alla kuumeen ja kurkkukivun kourissa eikä koiratkan ole päässeet kunnon lenkille kolmeen päivään. Vain pissalenkit tuossa lähimetsässä ja siinä se. Eilisen päivän olin vielä kotona kun sunnuntai-iltana oli vielä kuumetta ja eilen aamulla lämpöä ja niin kamala kolotus kaikissa lihaksissa ja nivelissä, että sekin päivä meni torkkuessa. Sunnuntaina päivällä kyllä ajattelin, että mikä ihmeen pöpö nyt on iskenyt kun ei meinaa hellittää millään ja vasta kuukausi sitten olin edellisen kerran flunssan kourissa. Ei aikaisemmin kyllä näin herkästi ole meillä tällaisia tauteja pyörinyt.
Tänään olen siis ollut töissä vaikkei olo ihan täysin normaali ehkä ollutkaan, mutta hyvin jaksoi kun sai nukuttua kunnon yöunet. Niin ja onhan tuossa tullut pötköteltyä varmaan 48 tuntia... Mukavaa kun pääsee muuallekin kun tuohon metsään ja vaakatasoon..
Koiraparat ovat kyllä olleet helisemässä. Joka kerta kun olen pikkuisen päätä nostanut sängyn pohjalta tai noussut keittämään teetä on sängyn vierestä alkanut kuulua sellaista tihenevää tipsutusta. Kolme valkoista on seurannut tarkasti kaikkea mitä olen tehnyt. Ja joka kerta hännät on vispanneet vinhaa vauhtia ja kaikki ovat näyttäneet juuri siltä, että kohta jotain poksahtaa jos mitään ei tapahdu. Etutassut ovat rummuttaneet lattiaa huimalla nopeudella kun eivät ole karvoissaan meinanneet pysyä. Tai sitten ne ovat ajatelleet, että nyt alkaa tapahtua ja niiden kärsivällisyys kello on alkanut tikittää hurjaa vauhtia. Luulin jo muutaman kerran kuuleeeni sen raksutuksen.. Mutta kaikkien pettymukseksi olen vain jaksanut raahautua takaisin sänkyyn.
Tänään kun tulin töistä niin lähdimme hiukan pidemmälle lenkille. Kaikki kolme vetivät hurjaa vauhtia eteenpäin ja kierrettyämme sopivan lenkin matkalla kotia kohti yrittivät kaikki kääntyä toiseen suuntaan useampaankin kertaan. Kuvittelenko vaan vai olivatko nuo yhdessä sopineet ettei nyt ihan heti kotiin mennäkään kun kerran ulos on päästy.
Olemme tänään myös jumppailleet Sirun kanssa fyssarin antamien ohjeiden mukaan. Muutaman päivän olemme aloituksesta myöhässä, mutta nyt jumppaa tehdään ohjeiden mukaan joka toinen päivä. Katsotaan sitten joulukuun alussa miten tuo jumppaaminen on auttanut ja tuleeko mahdollisia muutoksia ohjeisiin sitten seuraavalla kerralla. Jumppasimme myös papparaisen kanssa. Ristikkäisten jalkojen nostelu tuotti tasapainon puolesta hieman ongelmia. Olisikohan takajalkojen lihaksissa hieman puutteita tai sitten vaan tasapaino ei ole enää ihan yhtä hyvä kuin nuorella iällä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti