Valsseja, valsseja

Jälleen kerran mukava Niinun koulutus! Rata oli pitkä, mutta teimme sen pätkissä. Alun pakkovalssi toiselle hypylle onnistui hyvin ja ehdin tekemään pussin jälkeen persjätön kun lähdin varmistelematta ajoissa liikkeelle toiselta hypyltä. Takaakierto ja kolmen valssin tekeminen peräkkäin oli aluksi vaikeaa kun oma liike valssissa suuntautui väärin.Viimein ohjaus kuitenkin onnistui loistavasti kun sain suunnattua liikkeen oikeaan suuntaan. Puomin kontakti onnistui alussa hyvin. Oman liikkeen jatkuminen ja ennakointi ahtaassa hyppy kuviossa vaatii harjoittelua. Sellainen hyppykuvio jossa hyppyjen välissä ei ole paljoa tilaa liikkua on ainakin minulle todella haastava. Ajaudun todella lähelle esteitä, jolloin oma liike pysähtyy ja siitä seuraa koiran vauhdin hidastuminen ja jopa pysähtyminen tai esteen ohittaminen. Pitää yrittää ohjata tarkasti ja liikkua koko ajan siihen suuntaan minne ollaan seuraavaksi menossa. Radan puolivälin jälkeen oli huomattavissa, että Siru alkoi hieman väsymään. Kepeillä ei löytynyt oikein keskittymistä ja puomin kontaktillakin oli jo pientä herpaantumista. Teimme kuitenkin vielä radan loppuosan, joka sujui vauhdikkaasti.
Taas tuli paljon uusia asioita joihin pitää kiinnittää huomiota: valssit ovat edelleenkin hieman myöhässä ja toisinaan ne suuntautuvat aivan väärään suuntaan. Pitää yrittää miettiä aina myös seuraavaa ohjausta kun katsoo rataa, jotta oma liike suuntautuu oikein. Takaa kierroissa selkeä ohjaus ja työntö esteen taakse liikkeen kuitenkin jatkuessa. Pakkovalsseihin myös tarkkuutta, jotta ohjaus on selkeä ja itse pitää lähteä liikkeelle ajoissa.

treeniä ja misseilyäkin...

Taas on viikko vierähtänyt enkä ole saanut kirjoiteltua kuulumisia vaikka iltaisin olisikin ollut aikaa. Tuntuu että töihin paluu vei kaiken energian ja viitseliäisyyden. Laiskuuttako..?! Totuttelu heräämiseen viiden -kuuden aikaan riippuen päivästä on vaatinut veronsa. Tuntuu, että illalla ei saa mitään aikaiseksi, vaikkei treenejä tms. olisikaan ohjelmassa. No, kait tässä taas normaaliin pääsee kiinni parissa viikossa, ainakin toivottavasti! Mutta edelleen on ongelmana etten tahdo päästä ajoissa illalla nukkumaan. Sitten kun kello soi aamulla 04.45 tuntuu, että ei olisi nukunut ollenkaan.

Tässä lyhykäisyydessään menneen viikon juttuja.
Tiistaina 23.8. olimme Sirun kanssa treenaamassa Pian johdolla.Treenissä oli täyspitkä rata, josta teimme treenin muutamassa pätkässä. Alun hyppy-välistäveto ja pyöritys siivekkeen ympäri ei ollut kovin sujuva. Kokeilin samaan kohtaan välistäveto+ennakoiva valssi joka oli huomattavasti sujuvampi kuin tuo ensiksi kokeilemani siivekkeen ympäri pyöritys. Suoran putken jälkeen takaakierrolle ehdin hyvin ohjaamaan kun lähdin edellisestä ohjauksesta varmistelematta tarpeeksi aikaisin liikkeelle. Varmistelu aiheutti koiran kääntymisen suoran putken jälkeen vastaan, sillä olisin aivan totaalisesti myöhässä takaakierrolla. Puomin kontakti onnistui tänään hieman vaihtelevasti. Tai Siru kyllä pysähtyi kontaktille, mutta jäi välillä kokonaan puomille, ei siis oikeaan asentoon etutassut maassa. Tämä vaatii vielä paljon vahvistamista, jotta paikasta tulisi selkeä ja varma. Pitäisi enemmän harjoitella omaa liikkumista ja häiriötä koiran ollessa kontaktilla oikeassa paikassa. Puomin jälkeinen kahden hypyn kuvio onnistui ihan hyvin pelkällä valssilla ja koiran kääntämisellä, mutta kokeilin siihen myös valssi+jaakotus ohjausta. Tämä sujui kohtalaisesti. Itsellä oli vaikeuksia hahmottaa vartalon liike jaakotuksessa, sillä käänsin kokoajan kropan yli. Lisää siis näitä harjoituksia. A:n kontakti onnistui mallikkaasti. Suorasta putkesta kepeille vienti onnistui tosi hyvin. Siru haki kepit tosi hienosti ja vauhdilla. Hyvät ja antoisat treenit jälleen!

Keskiviikkona kävimme illalla pitkällä, reippaalla kävelylenkillä. Juoksua polvi ei tahdo oikein kestää tai ainakin se alkaa vihoittelemaan ja kipuilemaan lenkin jälkeen. Olo on myös hieman epävarma kun on tunne, että jalka menee alta. Nytkin tuntui reippaasti alamäessä kävellessä, että polvi menee taaksepäin yli. Onkohan siellä oikesti jotain enemmänkin rikki!! Vielä ei ole kuulunut mitään Jorvista, joten soitin sinne aamulla. Ei ollut vielä aikaa ortopedille annettu. Saas nähdä koska sinne pääsee edes ensimmäiselle käynnille jolloin arvioidaan hoidon tarve.
Seri on kyllä ihan super hassu! Papparainen sai jonkin ihme hepulin lenkillä kun spurttasi välillä häntä koipien välissä remmin mitan eteenpäin ja jäi sitten haistelemaan. Sitten taas takaa täysillä takapuoli alhaalla ja häntä koipien välissä remmin mitan eteen ja taas jäi haistelemaan. Onkohan tuo jo jotain vanhuuden höperyyttä...

Torstaina olikin sitten Sallyn treenit. Sallyn kanssa ei nyt tehdä kontakteja ollenkaan (lukuun otamatta keinua) kun aloitamme niiden osalta teho treenin ja katsotaan sitten mitä kevääseen mennessä on tapahtunut. Jos saisin kuitenkin opetettua Sallylle ne jollain tavalla alusta. Olisi niin mukava kisata vielä Sallyn kanssa kun muuten homma toimii niin kivasti. Sallyn kanssa treenit menivät muuten hyvin. Sally hakee kepeille tosi nätisti ja etenisi vauhdilla jos vaan käskyttäisin aikaisemmin ja selkeästi ja päästäisin koiran etenemään. Suoran putken jälkeen olevalle hypylle pitäisi saada vauhtia enemmän. Takaakierrot ja päällejuoksu sujuvat mallikkaasti ja mun eteneminen antaa myös Sallylle vauhtia. Eli oma liikkuminen pitäisi olla sujuvaa! Miksi se ei sitten ole, vaikka sen tietää!!?
Myös ennakoiva valssi tulisi tehdä vielä aikaisemmin. Jätimme kontaktiesteet väliin ja aloitimme aina treenin kontaktin edestä aivan kuin Sally olisi kontaktilla. Vapautus käskyllä lähdimme jatkamaan harjoitusta.
Hyvät treenit ja niistä jäi kylllä tosi hyvä mieli. Kiitokset jälleen Evalle hyvistä vinkeistä. Taas tuli paljon uusia treenattavia hja pohdittavia asioita!

Perjantaina oli tarkoitus mennä Purinalle kisaamaan epävirallisiin agi kisoihin mutta olin niin poikki kun pääsin kotiin etten saanut aikaiseksi kasata kamppeita ja lähteä. Sirun kanssa olisi voinut käydä harjoittelemassa  kontakteja kisanomaisessa fiiliksessä ja sitten palkata oikeasta suorituksesta. Mutta nuo kisa jäivät nyt meiltä väliin.

Eilen olimmekin sitten Lohjalla Siru-pikkaraisen kanssa Terri-eri näyttelyssä. Tämä oli siis meidän näyttelyuran avaus (ja päätös). Siru on aivan super ihana ja hieno pieni koira, mutta ei aivan rotumääritelmän mukainen. Pieniä puutteita ja eroavaisuuksia siis löytyy, mutta ne eivät minua eikä Sirua haittaa kun ne eivät vaikuta koiran terveyteen tai luonteeseen. Tuomarina näytelyssä oli Portugalilainen Luis Gorjao-Henriques joka antoi Sirulle seuraavalaisen arvostelun: "Would like a better breed type with a better head&expression. Hood proportions between muzzle&skull. Eyes are too big. Ayes could be better set. Ears of good sizes, could be on a better position. Body of excellent size&proportions. Very good chest. Topline ok. Front angulations too open. hood rear angulations. Moves very well. Excellent temperament." Tämä siis toi laatuarvostelun hyvä joka on aivan oikea ja odotettu arvio tästä pikkuisesta koirasta. Minulle Siru on kuitenkin se Erinomainen pieni pakkaus! =)

Tänään iltapäivällä on Niinun koulutus. Toivottavasti keli ei muutu kovin hurjaksi, sillä ovat lupailleet iltapäiväksi/illaksi ukonilmaa. Sadekaan ei haittaa, mutta toivottavasti ei ukkosta..

Sallyn treenit ja sunnuntain kisailuja

Viime torstaina Sallyn treeneissä oli superpitkä rata, josta teimme kukin itse valitsemamme pätkät. Sallyn kanssa tehtiin puomi pariin kertaan ja palkkasin kontaktille. Otin sitten Sallyn puomin päähän kontaktille ja tein kohdan, jossa oli neljä hyppyä, putki ja hyppy. Ensimmäinen hyppy puomin jälkeen tehtiin takaa kierrolla. Toisen ja kolmannen hypyn väliin tein persjätön ensimmäisen kummallisen vääntöyrityksen jälkeen ja kolmannen ja neljännen hypyn väliin tein valssin. Putken jälkeinen hyppy oli takaakierrolla ja ensimmäisellä yrityksellä Sally jäi kokonaan mun selän taakse ja hyppäsi hypyn suoraan. Koira siis hukkui ja tarjosi helpoimman vaihtoehdon. Fiksu koira! =) Jostain syystä tuo persjättö ja valssi peräkkäin tuottaa mulle suuria ongelmia. Jään persjätössä odottamaan koiraa aivan liian pitkäksi aikaa vaikka valssia pitäisi alkaa heti tekemään. Mulla valssi valui aika pitkälle, mutta sain kuitenkin Sallyn ohjattua hyvin hypyn kautta putkeen ja ehdin putken jälkeen vielä hyvin takaakiertoon mukaan. Siinä pitäisi muistaa ohjata koiraa...
Kokeilimme myös hankalaa keppi kulmaa ja keppien jälkeen koiran viemistä putkeen. Keppikulma oli vajaa 90 astetta ja siinä en aluksi malttanut mennä tarpeeksi pitkälle vaan käännyin etenemään keppejä liian aikaisin, jolloin Sallykin kääntyi toiseen väliin. Mun pitää vaan malttaa liikkua tarpeeksi pitkälle, jotta saan koiran käännettyä kepeille. Keppien jälkeen ohjaus jatkui keppien toisella puolella olevaan putkeen. Koira piti ottaa viimeisestä keppivälistä mukaan. Tämä oli mulle aivan super haastavaa. Lähdin lähes joka kerta liian aikaisin liikkeelle, jolloin Sally jätti viimeisen kepin kiertämättä. Ajoitus on siis tärkeä. En tiedä miten se on niin vaikeaa kun näytti muilta sujuvan niin helposti. Mutta lisää harjoitusta ja kohta se meiltäkin sujuu. 

Lauantai-iltana olikin sitten luvassa kokkailua. Olin luvannut valmistaa sunnuntain kisoissa työskenteleville seurakavereile sapuskaa. Niinpä uunissa paistui noin viisi kiloa kinkkukiusausta. Sen tekeminen on sinänsä helppoa kun kaikki ainekset sotketaan keskenään, laitetaan vuokaan ja uuniin. Mutta suuremman satsin tekemisessä kuluu silti aikaa. Uuniin ei mahtunut kuin kaksi vuokaa kerrallaan. Olisin toki voinut laittaa kaksi vuokaa uunipellille jolloin unissa olisi ollut neljä vuokaa, mutta pellillä olevat vuoat eivät olisi välttämättä kypsynyt tasaisesti. Uuni oli siis päällä useamman tunnin ja kämppä kohtalaisen lämmin. Mutta ruoka riitti ja oli ilmeisesti ihan maistuvaakin.
Sunnuntaina olimmekin sitten Sirun kanssa kisaamassa kaikissa kolmessa startissa. Tuloksena kaksi hyllyä ja kolmannelta radalta 5 kepeiltä ja roimasti yliaikaa. Ensimmäinen rata onnistui muuten todella mallikkaasti ja vauhdilla mutta ohjasin sirun hypyltä renkaalle huonosti. Linja hypyltä renkaalle ei ollut aivan suora, sillä hypylle tultiin viistosti ja parempi olisi ollut valssata hypyn ja renkaan väliin, jolloin olisin saanut suoristettua hieman koiran linjaa. Siru ei vielä ole ihan varma tuollaisissa vinoissa lähestymisissä renkaalle. Eli rengas tultiin kehikon ja renkaan välistä ja kun otin uudelleen niin Siru ampaisi putken kautta joten siitä hyl. Muuten rata onnistui kivasti ja alla näkyykin hienot kontaktit ja lopun vauhdikas suorasta putkesta tulo kepeille.

Toinen rata olikin se pohjanoteeraus ja lähdimme heti kepeiltä pois. Oma fiilinki oli sellainen ettei paljoa kannattanut jatkaa.
Kolmas rata olikin jo haastavampi kuin kaksi ensimmäistä. Tarkkoja ohjauksia, joissa pidin Sirua aivan liian tiukasti ja pitkään hallussa, jolloin aikaa kului aivan luvattoman paljoa. Nyt olin kuitenkin päättänyt, että rata mennään loppuun ja matkassa oli ihan lievästi sanottuna varmistelua roppa kaupalla. Lopun kepeille viennin onnistuin itse jälleen sähläämään. Tarkoitukseni oli törkätä Siru kepeille, mutta olin metrin verran liian edessä joten Siru hilpaisi toiseen väliin. Korjasin kepit ja ne menivätkin loppuun asti oikein mallikkaasti. Aikaa tuossa varmistelussa ja keppihärdellissä kuluikin sitten niin paljon, että ihanneajasta jäimme yli kuusi sekuntia. Mutta Siru on hyvin kuulolla ja ensimmäisellä radalla oli vauhtiakin. Kyllä saisi olla todella tyytyväinen, mutta oma asenne hieman harmittaa. Ei ollut itsellä paras päivä kisata. Mutta ensi kerralla sitten paremmalla fiiliksellä.

Harmittaa myös sen puolesta kun Sirun kasvattajakin oli katsomassa meidän kisoja ensimmäistä kertaa. Ja sitten oma fiilinki oli mitä oli... Tylsää! Mutta alla pari kasvattaja Minnan napsimaa kuvaa viimeiseltä radalta.

Taas on ollut hetken hiljaisuus, lomalla on niin kiire vaikkei mitään ihmeellistä teekään. Ei vaan, nyt on laiskuus yllättänyt, loma laiskuus!

Maanantaina piipahdimme Tallinnassa, ainoa kesäloma matka tämän kesän osalta. Alustavasti suunnitelmissa oli, että olisimme viettäneet Pärnussa muutaman päivän kylpylässä, mutta se vaihtuikin nyt päivään Tallinnassa. Ohjelmassa ei ollut mitään sen kummallisempaa kuin kävelyä ja shoppailua, vaikken kylläkään itse mitään ostanutkaan. Kyllä vanha kaupunki on aika ihana! Kaikki ne säilyneet ja kunnostetut vanhat kivitalot ja ne lisäksi ne ihastuttavat pienet putiikit. Jo pelkästään vanhankaupungin rakennuksia jaksaa ihastella, vaikka siellä on käynyt useammankin kerran. Mukavan lämmin keli ja aurinkokin näyttäytyi välillä. Yllätykseksi kaupungissa oli suunnaton määrä turistiryhmiä: italialaisia, ranskalaisia, saksalaisia.. Taitaa elokuu olla keskisessä Euroopassa se varsinainen lomakuukausi. Ihan mukava reissu, hieman vaihtelua tähän normaaliin ja koiratkin olivat isäni hyvässä hoidossa.

Tiistaina päivällä kävin taas hierojalla. Kyllä tekee hyvää kun vuosien jumit saa auki. Tosin tässä selässä on hieman enemmän tekemistä eikä se ihan parilla kerralla aukea. Ilmeisesti olin yöllä nukkunut huonossa asennossa kun niska oli aamulla vasemmalta puolelta kipeä ja jäykkä. Hieronnan jälkeen olo tuntui jo ihan hyvältä, mutta pikku hiljaa niska alkoi kipeytyä ja jäykistyä. Illalla ennen treenejä ajattelin, että ei tule mitään kun pää ei käänny oikealle juuri ollenkaan ja olokin oli hieman huono. Menin kuitenkin treeneihin vaikka fiilis ei ollut ehkä kaikkein suotuisin treenaamiseen kun harmitti niin vietävästi ja olin kovin ärsyyntynyt tuosta kipeästä niskasta. Lisäksi illalla oli vielä omien treenien jälkeen oma vuoro kouluttaa. Voi niitä ryhmäläisiä, ihan säälittää kun paikalla oli rautakangen niellyt ja hieman huonovointinen kouluttaja. Toivottavasti kuitenkin  saivat jotain irti, vaikka itsestä kyllä tuntui ettei oikein mitään järkevää saa suusta ulos.
Nyt niska on onneksi jo lähes normaali. Vieläkin tuo vasen puoli hieman vihoittelee, mutta nyt on muutenkin kaiken kaikkiaan mukavampi olla. Selkää ei särje eikä niskaa kolota. Huomenna perjantaina on taas hieroja. Toivottavasti sunnuntaina olo on kuitenkin vetreä kun Sirun kanssa on kisoissa kolme starttia.

Tiistaina oli Pian vetämät treenit. Sirun kanssa on niin mukavaa treenata, vaikka itsellä ei olisikaan paras mahdollinen päivä tai olo. Tuo pieni koira tekee töitä niin mahdottoman tosissaan. Siitä oikein näkee kuinka se yrittää mennä niinkuin ohjaan, mutta välillä se ei vaan ymmärrä mitä siltä haluan kun olen huolimaton ja epäselvä. Silloin Siru kyllä kommentoi äänekkäästi.
Teemana oli muutama ohjaustekniikka: pakkovalssi, niistosokkari (niisto + persjättö) ja backlap (takaakierto + sylkkäri) ja lopussa vielä päällejuoksu. Harjoittelimme aluksi pari kertaa backlapia yksistään. Ensin palkattiin sylkkärin jälkeen ennen putkea ja sitten yritin ohjata Sirun putkeen, palkka putken jälkeen. Siru ei hakenut aluksi putkea, joten siirsimme sitä hieman lähemmäs hyppyä ja nyt onnistui. Hienosti meni! Sylkkäriä pitää kyllä harjoitella ja vahvistaa. Siru kääntyy oikealle paremmin kuin vasemmalle. Samoin harjoittelimme myös niistoa ja persjättöä erikseen. Minun pitää malttaa merkata takaakierron jälkeen hyppy kunnolla, mutta en kuitenkaan saa jäädä odottelemaan ja varmistelemaan että Siru hyppää hypyn vaan pitää lähteä liikkeelle paljon aikaisemmin. Eli selkeä merkkaus hypylle ja sitten mennään. Tämäkin onnistui hyvin kun sain ajoituksen oikeaksi. Niiston jälkeinen persjättö oli nyt kyllä hieman hankala kun en meinannut nähdä koiraa. Olisi pitänyt katsoa juuri oikealle taakse, mutta siihen suuntaan pää ei juurikaan kääntynyt, joten koira hukkui minulta ajoittain.
Kun nämä ohjausteksniikat oli kokeiltu yksittäin aloitimme tekemään tekniikka pätkää kokonaisuudessaan. Eli kaikki kolme ohjauskuviota peräkkäin. Lähtö oli suoran putken kautta hypylle ja toiselle hypylle piti tehdä pakkovalssi. Kuinkas ollakaan kompuroin omiin jalkoihini ja olin samantien selälläni. Jos vaan ohjaaja pysyisi pystyssä niin tuo pakkovalssikin kyllä onnistuu. Onneksi Siru ei jäänyt alle! No toisella yrittämällä se onnistui ja siitä edettiin niistosokkarilla viimeiselle hypylle tekemään backlapillä ohjaus putkeen. Tämä kuvio onnistui vauhdissa ihan mukavasti kunhan vaan muistan pitää ajatuksen ja ennen kaikkea ajoituksen kasassa. Putken jälkeen mentiin A:lle josta suoraan hypyn kautta puomille. Kontaktit onnistuivat mainiosti. Niitä vaan vahvistetaan palkkaamalla ja nyt harjoitellaan ja vahvistaan omaa liikettä ja paikkaa koiran ollessa kontaktilla. Nämä siis meidän tulevat kontaktitreeni teemat niin Sirun kuin Sallynkin kanssa.

Sallyn kontaktitreenissä on nyt ollut viikon verran taukoa. Se on ollut suunnittelematon tauko, mutta ehkä minulle itselle ihan tarpeellinen. Nyt on taas uutta intoa harjoitella ja kokeilla kuinka tuo odottaminen toimii. Tänään illalla onkin Sallyn treenit. Ajattelin mennä kentälle hieman aikaisemmin tekemään Sirun kanssa pientä treeniä. Ja Sallyn kanssa vapauttamista. Katsotaan nyt miten tämä tästä lähtee taas sujumaan.

Vielä on lomaa jäljellä

Kohta on toinen lomaviikko vierähtänyt, mutta onneksi on vielä viikko lomaa jäljellä. Hieman on laiskuus iskenyt kun ei oikeasti tarvitse tehdä mitään jos ei huvita ja sen tosiaan kyllä huomaa. Piha on aivan kamalan näköinen, nurmikko rehottaa kuin sitä ei olisi sitten viime kesän ajettu, vaikka kyllä se ennen lomaa leikattiin. No olen sentään saanut tuija-aidan rikkaruohot yms. karsittua. Tuija aidan takana on pengerrys ja ala penkereellä on sireenipensaita jotka leikattiin keväällä kun pengerrystä korjattiin. Nyt nuo pensaat yrittävät vallata tuijien elintilaa ja niiden kanssa pitää taistella. Mitään myrkkyjä ei noihin sireeneihin voi käyttää tai naapurit saisivat slaagin kun koko sireeniaita kuolisi. Siinä mahtaisi naapurisopu olla koetuksella .=/
No ehkä sitten ensiviikon puolivälissä saan/ehdin taas katsella että kaikki paikat on kunnossa kun töiden alkaessa ei sitten kovin ahkerasti noita kaivelujuttuja tuolla pihalla tule silloinkaan tehtyä.

Olimme keskiviikkona treenaamassa Marikan kanssa. Teimme ihan yksinkertaiset ohjaustekniikka treenit ja lisäksi kontakti+keppi treenit. Niitä kun ei koskaan tule treenattua liikaa. Harjoittelimme parin esteen kanssa päällejuoksua ja saksalaista. Taas kerran huomasi kuinka tarpeellinen on kaverin silmäpari huomioimaan omaa ohjausta, sen puutteita ja palkkaamista. Kovin olin aluksi myöhässä päällejuoksussa ja sitten taas liian hätäinen. Saksalaista tein yhdellä esteellä. Sirun kanssa nuo molemmat harjoitukset onnistuivat loistavasti kunhan omassa ohjauksessa on tarpeeksi malttia ja selkeyttä. Sallyn kanssa kuviot onnistuivat myös kohtalaisen hyvin, mutta jotenkin tuntuu että tuo koira alkaa taas olla hieman omissa ajatuksissaan kun valeraskauden merkkejä alkaa esiintymään. (..nisät turpoavat ja koira on toisinaan kovin perässä vedettävää mallia..) Teimme kuitenkin molempien tyttöjen kanssa myös kontakti harjoituksia. sallyn kanssa otin muutaman vapautus harjoituksen ennen puomin kokonaan suorittamista. Istutin Sallyn maahan ja juoksin lelun kanssa rauhallisesti ohi ja kävin palkkaamassa. sitten kokeilin juosta hieman kovempaa ja vapautin Sallyn liikkeestä. Nämä onnistuivat hienosti, joten otin puomin vauhdilla ja pysäytin Sallyn kontaktille käskyttämällä. Ymmärtääkö tuo koira vielä käskyn merkitystä, mutta ainakaan siitä ei voi olla haittaa kun vahvistamme käskyn tarkoitusta koko ajan. Eli Sallyn kanssa treenit onnistuivat ihan kohtalaisesti.
Alla Salln tyylinäyte hypyltä ja kepeiltä.

 Sirun kanssa vahvistimme myös keinua ja kontakteja ohjaustekniikka treenien lisäksi. Keinu alkaa sujumaan jo kohtalaisen hyvin. Nyt pitäisi saada vielä vauhtia ja varmuutta lisää. Päällejuoksu treeni meni Sirun kanssa oikein hyvin ja saksalainenkin onnistui kun oma ohjaus oli tarpeeksi selkeää. Puomin kontaktilla teimme pientä häiriötä lelun kanssa ja se onnistui jo hieman paremmin. Kovin paljoa lelua ei vielä voi heilutella, mutta pientä ärsykettä Siru kyllä jo kestää. Nyt pitää ottaa mukaan vauhdilla tehdyt valssit ja leikkaukset yms.

Alla vielä Sirun tyylinäyte kepeiltä ja mikä puomin kontakti! =)

Treenien jälkeen kävimme vielä verryttely lenkillä. Ihanat maastot ja koirat juoksivat vapaana. Jouduin kuitenkin tekemään lenkin puolivälissä pienen hätäratkaisun kun Sally selvästi otti vainun jostain elukasta ja kuulo tuntui saman tien katoavan jonnekin, joten katsoin siis parhaaksi ottaa sallyn kiinni. No, saihan Sallykin osan matkaa kirmata vapaana. Siru sen sijaan painalsi poikien kanssa irrallaan. Kyllä siitä näki, että pikuinen koira nautti juoksemisesta metsässä. Tai oikeastaan kuljimme metsäautotietä, jota ei ilmeisesti juurikaan muuten käytetty.

Jos meidän papparainen olisi ollut mukana niin se olisi valitettavasti joutunut koko lenkin kulkemaan kytkettynä. Serillä on niin voimakas riistavietti, että sehän kyllä ottaa ja lähtee jos nenään löytyy sopivat hajut.

Papparainen ei siis ollut mukana kun majoittautui sängyn alle kun teimme lähtöä aikaisemmin päivällä. Ajattelin etten ryhdy kissa ja hiiri leikkiin vaan jääköön sitten kotia vahtimaan.

      

 

Vikat Mian vetämät treenit

Eilen oli viimeiset Mian ohjaamat treenit. Mukavaa on ollut ja niin paljon neuvoja ja apuja olemme Mialta saaneet ettei paremmin asiat voisi olla. Harmi vaan, että yhteiset treenit tosiaan päättyivät, mutta näiden oppien saattelemana ja niitä hyödyntäen meidän on hyvä jatkaa toisen kouluttajamme Pian ohjauksessa ja itsekseen treenaillessa. Itselle on jäänyt mieleen ne pienet mutta niin tärkeät harjoitteet kuin its your choise- Sirun viretilan hallintaan, kontaktien vahvistamisharjoitukset ja etenkin se palkkaaminen. Miten se onkaan niin haastavaa!?! Ne tuntuivat aluksi toisinaan mahdottomilta ja toiset olivat minulle aivan uusia juttuja, mutta askel askeleelta on edetty ja hyvin edistytty. Sirun kanssa on opeteltu ja edetty agilityssa aivan erilaisilla metodeilla kuin aikoinaan Sallyn kanssa aloitimme. Nyt huomaa, että kun on hyvät kouluttajat, joiden avulla koiran ja itsensä opettaminen on järjestelmällistä alusta alkaen niin tuloksiakin saadaan aikaan. Ei silti, meillä kaikki oman seuran kouluttajat ovat loistavia ja heidän avullaan on kyllä Sallynkin kanssa saatu korjattua ja opeteltua paljon asioita. Ja mikä tärkeintä olen itse oppinut niin paljon tämän vuoden aikana! =D
Jotenkin vaan harmittaa ja välillä käy ihan sääliksi tuo Sally kun ei sille ole opetettu (kun en ole osannut enkä ymmärtänyt) esimerkiksi kontakteja ollenkaan. Nyt on todella haastavaa vuosien hyppimisen ja pomppimisen jälkeen yrittää saada tuo pieni valkoinen ymmärtämään mitä siellä kontaktilla pitäisi oikeasti tehdä. Tai kyllä Sallylla jonkinlainen haju asiasta on kun treeneissä pääsääntöisesti kaikki menee oikein ja koira hakeutuukin kontaktille, mutta kisoissa reppanalla ei ole mitään kykyä toimia niinkuin harjoituksissa. No nyt Sallyn kanssa ollaan määritelemättömän mittaisella tauolla ja katsotaan mitä tehotreenillä saadaan aikaan..

Mutta siis palatakseni eilisiin treeneihin. Mia rakensi radan, josta tehtiin pari-kolme pätkää. Sirun kontaktit toimivat siis loistavasti. Puomin kontakti on selkeästi varmempi kuin A:lla, sillä A:n suoritus on hitaampi ja oma ohjaaminen/liikkuminen myös hieman epävarmaa. Tuota on vahvistettava ihan perussuorituksesta lähtien. Kontakteilla aloitamme myös viretilan nostattamisen. Eli apuohjaaja heiluttelee lelua silloin kun Siru on tulossa kontaktille ja koiran olisi kestettävä häiriö ja suoritettava kontakti oikein. Välillä otetaan normaali suoritus ilman häiriötä ja vahvistetaan edelleen paikkaa ja vapautusta. Nyt pitää harjoitella myös niitä liikkumisia kontaktin jälkeen. Eli koiran on pysyttävä kontaktilla vaikka itse valssaan, kiihdytän vauhtia, teen persjätön, leikkaan koiran edestä ym. Mian kanssa kokeilimme tuota leluhäiriötä puomilla ja ensimmäinen kerta oli hieman liikaa ja myös oma luottamus Sirun pysähtymiseen oli kateissa. Siru siis juoksi läpi. Toisella kerralla häriötä tehtiin hieman vähemmän: lelua heilutettiin pari kertaa Sirun tullessa puomin alastulolle ja oma käskytys oli napakampi. Siru tuli vauhdilla kontaktille, pysähtyi oikeaan paikkaan ja vapautin saman tien lelulle. JES! =)
Keinulle tarvitaan vielä lisää nopeutta samoin kuin pussin suorittamiseen. Pussi oli jostain syystä hieman hidas, olisikohan tuo kangasta "päin" juokseminen se epämukava juttu tai sitten syynä oli eilen pussin märkä kangas. Hyih! Keinu on kuitenkin jo paljon varmempi, mutta sen suoritusta vahvistamme vielä paljon. Nyt ei saa lopettaa kesken ettei suorituksesta jää keskeneräistä. Pitää malttaa mennä loppuun asti.

Minun pitää kiinnittää huomiota ohjauksen selkeyteen. Jos yhtään lepsuilen niin Siru juoksee helposti hyppyjen ohi. Liikkua pitää reippaasti, mutta samalla tietää missä koira on, pitää katse kontakti ja ohjaus päällä koko ajan. Radalla oli kohta, jossa pituus hypättiin sivuun seuraavasta hypystä eli linja pituudelta seuraavalle hypylle ei ollut suora. Tuohon pituuden ja hypyn väliin piti tehdä takaaleikkaus, joka minulla ei ole kovin sujuva. Eilen se kuitenkin onnistui loistavasti kahdella kertaa kolmesta. Pitää vaan malttaa ettei rynni koiran edelle jolloin oma vauhti hidastuu ja se tietenkin hidastaa koiraa. Eli tässäkin pitää malttaa päästää koira hieman edelle, jotta takaaleikkaus kääntää koiran tiukasti. Kepeille Siru hakeutuu itse hyvin kunhan vaan annan sen suorittaa itse enkä ryysää sorkkimaan linjalle. Tämä pitäisi myös sisäistää ja palkata paljon oikeasta sisäänmenosta.

Teimme myös kohdan jossa A:lta mentiin kohtisuoraan olevan hypyn kautta putken kauempaan päähän ja hypyn kautta keinulle. Ohjasin Sirun A:lata hypyn kautta putkeen päällejuoksulla, joka onnistui lähes täydellisesti. (ainakin omasta mielestä) Siru hulahti putken oikeaan päähän vauhdilla kun oma ajoitus ja ohjaus oli juuri oikea-aikainen. Siitä mentiin valssilla hyppy ja keinulle. Keinukin onnistui hienosti ja suht hyvällä vauhdilla.
Paljon on siis opittu ja luottamus koiraan on kasvanut aivan huimasti! Tätä kaikkea oppimaamme tulemme vahvistamaan ja parantamaan. Paljon on nyt jo tehty tehty töitä, mutta paljon se on kyllä antanutkin. Ja niin täysillä ja tosissaan tuo pieni koira tekee töitä. Aivan huippua! Nyt vaan toivotaan, että Siru pysyy terveeenä ja fysiikka kestää! =D
Lämmin kiitos Mialle kaikesta opista ja avusta ja siitä ajasta, jonka olemme saaneet kanssasi treenata!

Aloitetaan alusta...ja jännitetään..

Sain viikko sitten lainaksi Rachel Sandersin kontakti dvdn yhdeksi avuksi Sallyn kontaktiongelman ratkaisemisessa. Olenkin nyt katsellut tuota materiaalia useampaan kertaan ja miettinyt siinä olevia harjoitteita ja asioita mahdollisimman monelta kantilta. Tuossa dvdssä keskitytään paljon kontaktilta vapauttamiseen (käskyyn), palkkaukseen sekä ohjaustkniikoihin vapauttamista ennen sekä vapauttaessa ja lopuksi koko kontaktin suorittamiseen. Tämä ei ole siis mikään kontaktin paikan opettamiseen ohjaava vaan nimenomaan kontaktin oikeaan suorittamiseen keskittyvä työkalu.
Itse en ole oikeastaan kiinnittänyt huomiota tai ajatellut sen enempää Sallyn osalla tuota kontaktilta vapauttamista vaan keskittynyt siihen että koira vain menee kontaktilla oikeaan paikkaan. Olemmekin nyt harjoitelleet varsinkin Sallyn kanssa tuota vapautuskäskyä. Eli koiran pitäisi pysyä paikallaan oikeastaan missä tahansa jos käsken sen istumaan paikalla. Vaikka teen itse mitä tahansa niin koiran pitäisi siis pystyä odottamaan vapautuskäskyä. En ole tuota käskyn tarkoitusta mitenkään erityisesti ja erikseen koirilleni opettanut joten sekin saattaa olla Sallylle jotenkin epäselvää. Tosin onhan tuo kontaktin oikea paikkakin osattava joten sekin on meillä treenissä.
Kokeilin Sallyn kanssa ihan ensimmäiseksi ohi kävelemistä. Laitoin Sallyn istumaan ja kävelin ohi. Iloisesti Sally lähti mukaani eikä oikein tiennyt mitä sen pitäisi tehdä. Otin siis hieman taaksepäin ja nami kädessä liikutin kättä Sallyn vieressä ja vasta vapautuskäskyllä Sally sai tulla tai ottaa namin kädestä. Tämä onnistui hyvin, joten kokeilin taas kävelyä koiran ohi. Nyt kävellen ohitus onnistui ja palasin palkkaamaan koiran. Muutamien toistojen jälkeen kutsuin Sallyn liikkeessä vapautuskäskyllä. Olen myös lisännyt mukaan reippaampaa kävelyä ja hölkkää koiran ohi. Nämä alkavat sujua jo hieman paremmin ja Sallylla maltti kasvaa. Katsotaan miten näiden uusien harjoitteiden kanssa edetään kun olemme nyt viikon verran pienissä pätkissä tehneet harjoituksia ja samalla myös vahvistaneet kontaktin paikkaa. Nyt Sallyn kanssa olemme muutamia viikkoja kisa tauolla ja keskitymme kontaktien treenaamiseen. Katsotaan miten pitkälle syyskuun loppuun mennessä olemme päässeet ja mietitään sitten uudelleen miten jatkamme kontaktien vahvistamista.

Tänään kuitenkin kävimme Sirun ja Sallyn kanssa KKKn kisoissa tuossa lähellä ja ne eivät Sallyn kontaktien osalta olleet kovin kehuttavia ratoja. Ensimmäinen rata onnistui jokseenkin hyvin, mutta onnistuin hukkaamaan koiran selkeässä paikassa ja saimme siitä kiellon kun jouduin korjaamaan hypyn lähes kaataen siivekkeen. =/ Toinen rata myös kontaktin osalta huono ja A:lta ohjasin Sallyn väärään päähän putkea kun en ottanut koiraa kunnolla haltuun. Tulos siis hyl. Muuten rata oli oikein hyvää menoa, joten ongelmia tuottaa nyt kontaktit. No, parin kuukauden intensiivikurssi treenaten, jospa sillä saisi suunnan käännettyä edes hieman toivoa antavaksi kontaktien suhteen.

Tänään oli Sirun kanssa ensimmäiset kolmosluokan kisat ja ne menivät loistavasti! Aamulla kyllä jännitti niin paljon että aamupala ei meinannut pysyä sisällä.. Pitäisi antaa Sirun liikkua vapaammin ja lähettää/irrottaa koiraa kauempaa eikä varmistella ja jarrutella menoa. Omissa ohjauslinjoissa ja valinnoissa on todellakin parantamisen varaa, ne olivat osittain jokseenkin kamalia. Videosta näkyy selkeästi kuinka varmistelu ja oma hidas vauhti hidastaa koiraa eikä ohjaussuunnitelman muuttaminen tuota lopussa kovinkaan hyvää tulosta.. =/ 

Mutta kontaktit Sirulla toimivat hienosti, vaativat toki vahvistusta. Olemmekin opetelleet ne alusta asti aivan eritavalla kuin Sallyn kanssa ja kyllä huomaa kuinka varmempaa on ohjata koiraa, jonka kontakteihin voi luottaa. Tosin tämä on mulle kyllä niin psykologinen juttu ja korvien välistä kiinni ettei toista... Mutta tuloksena kaksi nollaa ja sijoitukset 8. ja 5. Nyt siis Sirun ensimmäiset SM/MM nollat ensivuodelle plakkarissa. Kyllä on mahtava tunne vaikken sitä ihan heti osannut ajatella kun kisat menivät aivan yli odotusten. Lähdin itse Sirun kanssa sillä mielellä, että kokeillaan ja tulokseen kuin tulokseen ollaan tyytyväisiä.  

Kyllä nuo molemmat ovat niin mahtavia pieniä valkoisia otuksia! Niin ja pappa kanssa!! =D



Lomaaa...

Tänään toinen lomapäivä ja sen kunniaksi kävimme aamulla pikkuisella hölkkä lenkillä. Ihanan vilpoinen, raitis ja aurinkoinen elokuun aamu! =) Ei tuo juokseminen kyllä kovin herkkua ole tuolle polvelle. Loppumatkasta asfaltilla juokseminen käy polven sisäsyrjään ja jotenkin varmaan varon tiedostamatta oikeaa jalkaa, sillä myös lonkka kipeytyy juoksemisesta. Tylsää!! Pitänee vaihtaa taas juokseminen uintiin kun palaa töihin.

Seri on nyt trimmattu, Jes!! =) Teimme eilen taas suuren työn, jotta pääsimme yhteisymmärrykseen tuosta trimmauksesta. Papparainen ei kovin hevillä anna kajota turkkiinsa ja sen vuoksi se olikin päässyt kasvamaan hulvattomiin mittoihin. En siis saanut lupauksista huolimatta tehtyä tuota operaatiota maanantai-iltana vaan siirsin sen suosiolla eiliselle. Ensin piti hiukan huijata tuota ukkoa sillä eikös se taas arvannut mitä tapahtuu kun otin tarvikelaatikon esiin. Meni varmaan tunnin verran ennen kuin Seri suostui tulemaan sängyn alta ja sain napattua kaverin herkkujen (kuivattua kieltä) avulla eteiseen.Siitä sitten neljän tunnin operaation jälkeen kaverin karvat olivat jokseenkin kuosissa. Onneksi Serin kanssa ei käydä näyttelyissä. Edustuskelpoiseksi turkin trimmaaminen ja siistiminen veisi meiltä vähintäänkin pari päivää.
Kokeilkaapa muuten itse trimmata koiraa, joka heittäytyy selälleen, pistää maate, istuu, pyörii, ärisee ja näykkii... Ja tämä koira on aikoinaan ollut niin helppo tapaus ettei ikinä uskoisi eilisen jälkeen..
Tässä kuitenkin lopputulos johon olen itse jokseenkin tyytyväinen tosin trimmauksen kohde ei parasta puolta itsestään tässä tuo esiin. Joutui vielä kuvattavaksikin kaiken jälkeen...

Eilen emme siis tehneet mitään erikoista vaan nautimme siitä ettei tarvitse tehdä mitään jos ei halua. No, pieni siivous on aina paikallaan ja sitten iltapäivällä tehtiin pitkä lenkki. Mukavaa kun ei ole niin mahdottoman kuuma vaan koiratkin jaksavat taas tehdä kunnon lenkkejä. Tänään olisi tarkoitus tehdä hieman puutarhatöitä ja kontakti treeniä Sallyn ja Sirun kanssa eli paikan varmistamista kontaktilla sekä vahvistaa koiraa kestämään ohjaajan liikkumista kontaktin jälkeen. Näitä siis harjoittelemme tänään omalla pihalla ja torstaina ennen Sallyn treenejä kokeillaan harjoitteita myös kentällä.



...treenejä odotellessa...