Toisella radalla oli putkelle irtoamista ja kaareva hyppy "suora" josta mentiin A:lle. Haasteellista siinä harjoitteessa oli putki, jonka suu oli aivan A:n ylösmenon vieressä. Hienosti Siru kuitenkin hakeutui A:lle joskin kontakti on edelleen hieman epävarma. Harjoittelimmekin Mian avustuksella kontaktin paikan vahvistamista. Siru ohjattiin kontaktille oikeaan paikkaan, näytettiin kohtaa maassa ja palkattiin etutassujen väliin kun nenä koski maata. Hieman siis samaan tyyliin kuin nenukosketuksessa. Saman harjoitteen teimme myös puomilla.
Yhtenä harjoituksena teimme pituudelta 180 asteen käännöksen putkeen ja palkkaus.
Kolmas harjoitus oli hypyltä tiukka käännös A:n vieressä olevaan putkeen. Tarkalla ohjauksella Siru meni hyvin putkeen, mutta oma varmistelu ei antanut ensin mahdollisuutta perjätölle putken toisessa päässä . Kun luottaa koiraan ja lähtee ajoissa liikkeelle (eikä jää katselemaan koiran perävaloja) ehti hyvin tekemään persjätön putken jälkeen ja ohjaamaan koiran hypyille. Hypyiltä tultiin takaisin putkeen ja putkijarrutuksella tiukka kääntö ja pakkovalssilla hypylle putken sivuun ja siitä ohjaus kepeille. Putkijarrutus onnistui meiltä suht hyvin, tosin se kaipaa vielä paljon vahvistamista. Kepeille viennissä minun pitää olla tarkkana mihin suuntaan omat varpaat ja liike on menossa, jotta Siru hakeutuu kepeille oikein. Tämä ongelma on havaittavissa varsinkin silloin kun ohjaan itse kepit oikealta puolelta. Eli paljon huolellisempaa ohjausta ja liikkumista.
Edelleen kotiläksyinä kontaktin paikka, Sirun viretila ja kontrolli. IYC-harjoitukset jatkuvat. Huomasin jälleen tiistaina että keskittyminen on Sirulle jotenkin hankalaa siellä kentän laidalla, sillä kotona ja rauhallisessa paikassa voin jo tiputella nameja maahan eikä Siru yritä niitä ottaa.
![]() |
| Kuva Tiia Hämäläinen |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti