10. toukokuuta 2011

Irtoamista (.. ja sitruunan makua..)

Tänään oli Sirun kanssa ensimmäiset Pian vetämät treenit. Aluksi otettiin muistin virkistämiseksi irtoamisharjoitus kolmella hypyllä. Siru lähti taas tosi hienosti ja suoraan epäröimättä lelulle. Sitten teimme rataharjoituksen. Tutustuimme ensin rataan itsekseen ja sitten katsoimme yhdessä Pian kanssa ohjausvaihtoehtoja muutamaan haastavampaan kohtaan.
Heti alussa oli taas hieman kärsivällisyyttä vaativaa tuo Sirun paikallaan olo, mutta pääsimme kuitenkin alkuun. Kepeille ohjaaminen on vaan jotenkin hankaalaa mulle silloin kun ohjaan itse oikealla puolella. Se vaatii siis harjoitusta ja huolellista ohjaamista. Radalla oli kohta jossa  hypyn takaakierrolta mentiin suoraan putkeen ja sen jälkeen oli ajatuksena tehdä persjättö hypylle. Tämä tuntui tänään todella vaikealta. Otimme pari kertaa suoran putken ja sen jälkeen persjätön hypylle. Se onnistui muutaman yrityksen jälkeen ja loppusuora olikin sitten vauhdikasta irtoamista putkelle. Siru kyllä liikkuu juuri sinne mihin ohjaan, joten mulla pitää olla keskittyminen ja ajatus todella hyvin kasassa, jotta saamme kaiken irti treeneistä. Tänään oli kyllä aika pitkälti kouluttajamme Pian ansiota nuo onnistumiset! Kiitokset Pialle tsemppaamisesta ja kehuista vaikka, mulla oli kyllä tänään se suuri sitruuna jumittunut jonnekin tuonne suupieleen!

Tässä tämän päivän treeni



Kotiläksyistä sen verran että niitä pitäisi tehdä vielä enemmän. Laatikko heti pihalle ja kontrollitreeniä lisää. IYC-leikki onnistuu kotona ja tutulla pihalla, mutta keskittymisestä ei ole tietoakaan esim. kentällä tai sen laidalla. Tänään yritimme tehdä ihan alkutreeniä ja nami käsi kiinnosti hetken ja sitten Siru alkoi pyöriä kuin väkkärä ja kiinnostus muhun ja namehin loppui. Eli palaamme jälleen kotiin ja rauhalliseen ympäristöön tekemään tuota treeniä.
Keinua kokeiltiin jo niin että Siru meni sivusta keinulle, ei vielä mini pöydän kautta, ja tuli keinun päähän painamaan keinun alas. Keinu oli edelleen n. 10-15 senttiä maasta. Siru hakeutui keinulle ihan itse ja sain toppuutella ettei ryntäile sinne ihan miten sattuu. Intoa siis riittää ja keinua itsessään ei näytä pelkäävän ollenkaan. Epävarmuus kohdistuu liikkeeseen ja keinun liikettä nyt pikkuhiljaa harjoittelemme ja vahvistamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti